Lähdekoodi sivulle Merrasjärvi (14.241.1.002)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Merrasjärvi sijaitsee Lahden kaupungin pohjoispuolella Alasenjärven ja Vesijärven välimaastossa. Järvellä on pinta-alaa 0,26km² ja sen valuma-alue on kooltaan 4,3km². Syvyyttä järvellä on keskimäärin 1,5m ja syvin kohta on 2,5m. Keskimääräinen veden viipymä järvessä on puoli vuotta. Järvi laskee Vesijärveen.

==Järven historiaa==

Vuonna 1991 tehdyssä piileväanalyysissä todettiin, että järvi on todennäköisesti rehevöitynyt hiljalleen jo pidemmän aikaa. Tämä ilmenee vesikasvillisuuden ja pintalevien määrän lisääntymisenä.

Vuosien 1975-76 välisenä talvena happi loppui kokonaan järvestä heikkojen vesiolosuhteiden vuoksi. Hapen loppumisesta seurasi kalojen joukkokuolema. Osasyynä tapahtumaan pidetään järven kaakkoisrannalla tehdyt maantäytöt. Tuolloin järveen pääsi valumaan suovesiä, jotka heikensivät happitilannetta.

Jotta järven virkistysmahdollisuus saatiin turvattua, tehtiin järvellä fosforin saostusta. Toimenpide tehosi ja järven happitilanne ja veden laatu pysyivät hyvinä 1980-luvun alkuun asti. Kalakanta pääsi uusiutumaan Vesijärven kautta eikä talvisia happikatoja esiintynyt.

Happikatoja alkoi esiintyä kuitenkin jo talvella -81 ja -82. Jotta kalojen joukkokuolema saatiin estettyä, pumpattiin jään päälle hapetonta vettä. Vesi sulatti laajan avannnon ja happi pääsi imeytymään veteen. Tila kuitenkin heikkeni seuraavina vuosina ja lopulta järvelle hankittiin ilmastuslaite, jonka apuun onkin jouduttu turvautumaan usein.

1980-luvun puolivälissä järvellä esiintyi happiongelmien lisäksi voimistuvaa rehevöitymistä. Järven ravinnepitoisuudet kasvoivat varsinkin 1990-luvulla. Lisääntyvää vesikasvillisuutta vähennettiin 1994 niittoja ja samana vuonna suoritettiin myös hoitokalastuksia.

Ravinnepitoisuudet olivat voimakkaasti koholla 1990-luvulla. Typen ja fosforin suhdeluku laski niin paljon, että typestä muodostui kasvua rajoittava ravinne vuosikymmenen alussa. Myös a-klorofyllin pitoisuus on ollut koholla mm. vuoden 1993 heinäkuussa. Tuolloin pitoisuus oli hyvin korkea, joka näkyi runsaina leväkukintoina. Leväkukintojen määrä väheni 2000-luvulle tultaessa, mutta -03 ja -04 levien määrä kasvoi jälleen. 

==Nykytila ja suojelu==

Järvi poikkeaa muista Lahden seudun järvistä sillä, että sen vesi on humuspitoista ja tummaa väriltään. Väri johtuu ympäröivästä soisesta maaperästä. Järven mataluus aiheuttaa sen, ettei järvessä esiinny kerrostuneisuutta. Tämän ansiosta lähes koko vesimassa on saman lämpöistä ja hapekasta. Talvisin runsas vesikasvillisuus kuitenkin kuluttaa runsaasti happea hajotessaan jääpeitteen alla.

Vaikka järvi on rehevöitynyt, ei merkittäviä sinileväongelmia ole esiintynyt. Kuitenkin ''Gonyostomum semen'' -limalevä on häirinnyt uimareita joinakin kesinä.

Järven valuma-alue saneerattiin vuonna 1978. Järven sekä sen lähiympäristön virkistyskäyttöarvon parantamiseksi kirjattiin eri toimenpiteitä Lahden kaupungin ympäristöohjelmaan. Toimenpiteet pitävät sisällään mm. ilmastuksen, niittotyöt ja hoito- ja tehokalastukset.

Etelä-Suomen sanomat uutisoi 19.6.2014, että vuoden ensimmäiset uimavesinäytteenotot kertoivat uimapaikkojen veden laadun olevan enimmäkseen erinomaisia tai hyviä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä suoritettiin vuonna 1983 vesikasvillisuuden kartoitus. Järven länsirannan todettiin tuolloin olevan lajistoltaan ja kasvimäärältään runsain. Järvellä kasvaa mm. vesirutto, rahkasammal, järviruoko, uistinvita, lumme ja ulpukka. Kaksi viimeksi mainuttua olivat määrällisesti runsaimmat ja paikoin muodostivat jopa umpeenkasvamisen uhan.

Runsas vesikasvillisuus on toisaalta hyödyksi, koska se antaa suojan kalanpoikasille saalistajilta ja parantaa järven veden laatua kirkastamalla sitä. Mutta jos vesikasvillisuutta on liikaa, esiintyy järvellä talvisin vakavia happiongelmia kuten ylempänä mainittiin.

Järven kalastoa tutkittiin mm. vuonna 1991. Valtalajiksi todettiin särki sekä hauki. Poiketen monista muista järvistä, Merrasjärvessä särjen kanta on melko isokokoista eikä pienten yksilöiden muodostamia massaparvia esiinny. Haukikanta on riittävä pitämään särkien parvet kurissa. Järvellä on lisäksi pieni ahvenkanta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

===Uinti===
*Merrasjärven uimaranta, Merrasojantie 1, FI-15240 LAHTI
**pukukopit, wc-tilat, laituri, lentopallokenttä, lasten leikkipaikka (kuntatekniikka), nurmialue, autoille parkkipaikka, matonpesupaikka (kuntatekniikka)
**ei valvottu uimaranta

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==


{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Lahti|Lahden pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || 
|- align="center" style="font-size: 90%;"
| colspan="1" |
[[Alasenjärvi (14.164.1.002)|Alasenjärvi]] |
[[Ei nimeä (14.164.1.005)|Ei nimeä]] |
[[Joutjärvi (14.241.1.004)|Joutjärvi]] |
[[Likolammi (14.241.1.003)|Likolammi]] |
[[Merrasjärvi (14.241.1.002)|Merrasjärvi]] |
[[Mytäjärvi (18.042.1.002)|Mytäjärvi]] |
[[Salalammi (14.165.1.018)|Salalammi]] |
[[Sietikka (14.163.1.022)|Sietikka]] |
[[Valkealammi (14.163.1.021)|Valkealammi]] 
|}