View source for Päijänne (yhd.)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Päijänne on iso (1 083 km&sup2;) j&auml;rvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesist&ouml;ss&auml;]]. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] maakunnissa.

P&auml;ij&auml;nne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin j&auml;rvi. Alkuvuodesta se yleens&auml; peittoaa [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarij&auml;rven]], kun vedenkorkeudet etel&auml;ss&auml; ovat koholla ja Lapissa viel&auml; talviasennossa. Vuoden j&auml;lkipuoliskolla j&auml;rjestys vaihtuu. Syvyydess&auml; P&auml;ij&auml;nne on sen sijaan [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|koko maan ykk&ouml;nen]].

==Nykytila ja suojelu==

P&auml;ij&auml;nne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi. 

Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveltä]] ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).

==Arvokkaat luontokohteet==
Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella  sijaitsee Unescon maailmanperintökohde '''Oravivuoren kolmiomittaustorni'''. Se kuuluu ns. [http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju Struven ketjuun,] jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä. 

Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/KanavuoriKoskenvuori(5954) "Kanavuori - Koskenvuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Palstonvuori__Jaaskela(5955) "Palstonvuori - Jääskelä"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanhanselka__Ruppavuori(5964) "Vanhanselkä - Ruppavuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaarunvuoret(5999) Vaarunvuoret] ja [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Putkilahti(5961) Putkilahti].

=== Kalat, linnut ja muu vesiluonto===

Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nteen_kansallispuisto Päijänteen kansallispuistossa] on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)|P&auml;ij&auml;nnetunnelin]], avulla Päijänteen Asikkalanselältä  Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.

Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_ekologinen_tila__Hame(27001) Päijänne (Häme)] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila?f=KeskiSuomen_ELYkeskus Päijänne (Keski-Suomi)] (ymparisto.fi)
*[http://www.paijanne.org/ Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER] (LTER Europe)
*[http://www.js-puhdistamo.fi/tietoa/#tutkittua Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)]
*[http://www.pohjoispaijanteenkalastusalue.fi/ Pohjois-Päijänteen kalastusalue] (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
*[http://www.ekpk.fi/ Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue] (ekpk.fi)
*[http://www.visitpaijanne.fi/Portals/0/Tiedostot/Lintu-ja%20kasviopas_web.pdf Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas] (Visit Päijänne)
*[http://www.visitpaijanne.fi/ Etelä-Päijänteen turismisivu]
*[http://www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/ Päijänteen virkistysalueyhdistys]
*[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Pohjois-Päijänteen uimarannoista] (Jyväskylän kaupunki).