Lähdekoodi sivulle Pitkäjärvi (35.773.1.008)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärvi kuuluu Iso-Roineen valuma-alueeseen ja Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. 
Pintavesityypiltään järvi on matala humusjärvi. Keskisyvyys on maallikkomittausten perusteella noin 1,5 metriä.
Pitkäjärven valuma-alueen koko on laskennallisesti Suomen ympäristökeskuksen VALUE - Valuma-alueen rajaustyökalulla mitattuna 10,31 neliökilometriä. Valuma-alueella on sijainnut kaatopaikka vuosina 1961–1977.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven vedenlaatu on Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietopalvelun mukaan pääosin hyvä. Järveä kuitenkin vaivaa voimakas vesikasvillisuuden aiheuttama umpeenkasvu. 
Pitkäjärven vesi- tai valuma-alueella ei ole voimassaolevia suojelumääräyksiä. 

Vuonna 2011 perustettu kunnostusyhdistys pyrkii jarruttamaan järven rehevöitymistä mm. poistamalla vuosittain vesikasvillisuutta ja suunnittelemalla muita kunnostustoimia. Yhdistys on teettänyt 2016 Hämeen Ammattikorkeakoululla opinnäytetyönä '''Kunnostustarveselvityksen''', Julkaisun pysyvä osoite on [http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915899 Pälkäneen Pitkäjärven kunnostustarveselvitys 2016]. 

Kunnostusyhdistys on vuosikokoustensa yhteydessä järjestänyt ranta-asukkaiden aktivoimiseksi koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vesistökunnostustoimista.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Kalasto: ahven, hauki, kiiski, made, särki, ruutana. 

'''LEVON HULDAN 12-KILOINEN'''
Hoppulan Ilmarin kauhun hetki 

1950-luvun alkuvuosina nousi Pitkäjärvestä joskus isojakin kaloja. Järven pohjoispäässä, Sarkasten lähimpänä rajanaapurina sijainneen Levon mökin emäntä Hulda Rantanen tunnettiin ahkerana kalastajana. Rantakaislikossa hän piti katiskaa ja keskemmällä järveä verkkoa - todennäköisesti itse kutomaansa. Vene näytti yleensä kulkevan lähes pystyssä, kokka korkealla, kun tukevahkon ruumiinrakenteen omaava kalastaja verkkoa käsitellessään istui perätuhdolla. 
Eräänä lämpimänä heinäkuun päivänä olivat Sarkasten väet naapuriaan avustamassa heinäpellolla, kun verkkoaan kokemaan lähtenyt Hulda huusi tarvitsevansa apua järvellä. Verkkoon oli tarttunut ”mahloton peto”, joka oli vaarassa päästä karkuun. Ilmari heitti hangon käsistään ja työnsi oman veneensä kiireesti vesille. Sen avulla hän kertoi paketoineensa hauen verkon sisään veneellä kehää kiertäen. Yhdessä sitten Huldan kanssa kiskoivat saaliin juuri niitetylle heinäpellolle, jossa verkkopakettia ryhdyttiin avaamaan. ”Sitä kauhunäkyä en unohda ikinä, kun kahleistaan vapautunut valtava hauki lähti kita ammollaan potkien tulemaan minua kohti siinä heinänsängellä!” kertoi Ilmari. ”Onneksi oli edes hanko kädessäni. Kahtatoista kiloa näytti puntari, kun lopulta saimme otuksen tainnoksiin”. 

[lähde: ''Pitkäjärveläiset'', Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys ry:n julkaisu 2018]  

'''15.9.1991''' Aitoon kalastuskunta istutti Sammallahden ranta-asukkaiden toivomuksesta Pitkäjärveen kaksisataa karppia. 

'''Syyskuun lopulla 2015''' Aitoon kalastuskunnan toimesta istutettiin Pitkäjärveen 500 planktonsiian poikasta. Vuoksen vesistön Koitajoen kalakantaa alkuperältään olevat, n. 1 vuoden ikäiset planktonsiian (siivilähammasluku 52 -54) poikaset olivat istutusvaiheessa suunnilleen 11 cm pituisia. 


'''LINNUSTO''' 

Pitkäjärvi on tämän seudun parhaita lintujärviä, arvioi Pitkäjärveläiset -julkaisussa Pentti Linkola, joka aloitti lintukannan seurannan järvellä 1949.  
Kunnostusyhdistys on elvyttänyt Linkolan aloittaman vesilintulaskennan perinteen keväällä 2018 Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella.

==Tarut ja tositarinat==
'''Pitkäjärven veden voimalla'''

Aikojen saatossa Pitkäjärven Myllyoja, (Myllyhaudanoja), on ollut monin tavoin merkittävä seudun asukkaille. Vanhana myllypaikkana se tunnetaan jo vuoden 1692 kartassa, jonka selityksissä kerrotaan siellä sijainneen puromyllyn. 
Tullimyllyn perusti paikalle 1800-luvun puolivälin aikoihin kolmanneksen Pitkäjärven talosta omistanut Vuolijoen rusthollari, tarkoituksenaan tyydyttää sillä Vuolijoen, Pitkäjärven, Kuiseman ja Joensuun jauhatustarpeet. Myllyn paikka vanhojen asiakirjojen mukaan oli 408 kyynärää [n. 241 m] Pitkäjärvestä puroa alaspäin. Myllynkiviparin halkaisijan mainittiin olleen 2 kyynärää [ 118 cm]. Koejauhatuksissa myllyn tehoksi havaittiin kappa ruista 7 minuutissa. 
Pitkäjärven pikku myllyn etuna oli pitkä vuotuinen käyttöaika, noin 5 kuukautta. 

[lähde: Pälkäneen historia 1972]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärvi on nykyisellään virkistyskäytössä ja sen rannoilla on pääosin vapaa-ajan asutusta. 

Järven virkistyskäyttäjät ovat vapaaehtoisesti pidättäytyneet täysin polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytöstä lukuun ottamatta vesikasvillisuuden poistossa tarvittavaa työkonetta (niitto-/haravalaitteisto).

==Aiheesta muualla==

* [http://www.palkaneenpitkajarvi.fi/ '''Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys''']