Lähdekoodi sivulle Tiilikka (04.664.1.004)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven perustiedot==
Tiilikka tai joissain yhteyksissä Tiilikkajärvi on pinta-alaltaan 420,1 hehtaarin kokoinen järvi [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rautavaara Rautavaaran] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotkamo Sotkamon] kuntien alueella Pohjois-Savon maakunnassa. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja syvin kohta on 8,1 metrin syvyydessä.
Järvi on vuonna 1982 perustetun Tiilikkajärven kansallispuiston alueella.
Rannat ovat loivia ja valtaosin hiekkaa kuten myös pohja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)


==Historia==
Tiilikkajärven kansallispuisto perustettiin aikoinaan säilyttämään järvi-, joki- ja harjuluontoa sekä järveä ympäröiviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapasuo aapasoita].

Ruotsi ja Venäjä solmivat Täyssinän rauhan vuonna 1595 ja tuolloin raja vedettiin kulkemaan Tiilikan kautta. Ajalta peräisin oleva [http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/historiakohteet/muinaisjaannokset/tayssinakivet/Sivut/Default.aspx rajakivi] on nähtävissä kansallispuiston alueella. (Luontoon.fi)

==Nykytila ja suojelu==

==Kasvillisuus, eläimet ja muu vesiluonto==
Tiilikan kasvillisuus on niukkaa suoperäisen veden johdosta (Luontoon.fi). Kasvillisuus koostuu pohjalehtisestä kasvillisuudesta, joskin kasvustot ovat harvoja. Sama pätee ilmaversoisiin kasveihin. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)

Alueelle tyypillisiä vesilintuja ovat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavi tavi] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuikka kuikka]. Havaintoja on myös [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rantasipi rantasipistä] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Liro lirosta]. Alueella voi nähdä myös majavia ja niiden rakentamia patoja. Metsälinnuista yleisimpiä ovat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pajulintu pajulintu], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Peippo peippo], [http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rripeippo järripeippo], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaasieppo harmaasieppo], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kirvinen metsäkirvinen] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Punakylkirastas punakylkirastas]. (Luontoon.fi) 
==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Alueella on hyvät veneily- ja melontaolosuhteet ja patikointimahdollisuuksiakin järven ympäristössä on noin 20 kilometrin matkalla. Myös uiminen ja kalastus on mahdollista tietyin rajoituksin. (Luontoon.fi)
 
==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Tiilikkajärven kansallispuisto - Luontoon.fi
http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/tiilikkajarvi/Sivut/Default.aspx
Tiilikkajärven kansallispuisto - Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiilikkaj%C3%A4rven_kansallispuisto
Tiilikkajärven kansallispuisto - Retkipaikka.fi
http://retkipaikka.fi/vapaa/tiilikkajarven-kansallispuisto-rautavaara-ja-sotkamo/

==Lähteet==
Luontoon.fi - www-sivut. Tiilikkajärven kansallispuisto. http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/tiilikkajarvi/Sivut/Default.aspx. Päivitetty 29.4.2014. Luettu 16.7.2014

Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.