Vähä-Haiskari (21.031.1.009)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Lampi ja sen ympäristö==

Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari]. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta], missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua.
[[Tiedosto:Vaha-Haiskari 3.JPG|right|240px||alt=Vaha-Haiskari]]
Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammia] vastaava. 

Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.

==Veden laatu==

Vähä-Haiskarin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuonna 2007 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997. Vesisyvyyttä lammen keskiosan havaintopaikalla on lähes 6 metriä. 

Vähä-Haiskarissa vesi on kirkasta, ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku oli kesällä 1997 ja 2006 80 mg Pt/l. Kesällä 2006 veden näkösyvyydeksi mitattiin 180 cm. Iso-Haiskarissa ja Kolmiperslammessa näkösyvyydet olivat 140 cm.

Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Vähä-Haiskariin muodostui lämpötilakerrostuneisuus, ja happi väheni alusvedestä. Kesän seurantakerralla alusvesi oli täysin hapeton.

Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Vähä-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l ja kesällä 20 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta ravinnepitoisuudet olivat vain vähän koholla lammen alusvedessä. Fosforipitoisuuksien perusteellä Vähä-Haiskari oli vain lievästi rehevä. Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Vähä-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.

Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus oli 2006 elokuussa 26 µg/l, eli rehevän veden tasoa. Syyskuussa 1997 leväpitoisuus oli 38 µg/l. Pitoisuudet ovat varsin korkeita lammen ravinnetasoon verrattuna. Hapettomaan alusveteen vapautui leville käyttökelpoisia ravinteita, joita vertikaalisuunnassa vaeltavat levät, esim. ruskeissa vesissä tavattu [http://www.vesiensuojelu.fi/vesiemme_levahaitat.html limalevä (''Gonyostomum semen'']), voi hyödyntää.

<gallery widhts=240 heights=80 perrow=2>
Tiedosto:Vaha-Haiskari Fosforipitoisuus.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Vaha-Haiskari Typpipitoisuus.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Reitit ja paikat==

===Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto===

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] länsipuolelta [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärvelle] asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistymiseen. Alue on [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/?f=Uudenmaan_ELYkeskus Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa [http://kytaja-usmi.fi/index.php/retkikohteet/iso-haiskari Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on  leiripaikka]. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue]
*[http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014]