Jään alainen leväkukinta

Tällainen kysymys heräsi. Kuinka paljon jäänalainen leväkukinta vaikuttaa jäidenlähdön jälkeiseen levätilanteeseen, vai onko sillä mitään merkitystä siihen? Tällä hetkellä esimerkiksi Lahden vesijärvellä on hyvinvoimakas jäänalainen leväkukinta meneillään.

Teemu

Moi,

Syken erikoistutkija Marko Järvinen vastaa näin:

Vesistöjen jäiden lähtöä seuraava nk. kasviplanktonin kevätkukinta alkaa usein muodostua jo jään alla, kun valon tunkeutumista estävä lumipeite on jään päältä hävinnyt. Ilmiö tunnetaan niin järvissä kuin Itämeressäkin.

Osa jään alla elävistä levistä on nk. miksotrofeja, eli voivat yhteyttämisen lisäksi hankkia energiaa ja ravinteita kasvuunsa syömällä esim. bakteereja. Jään alla ja keväällä vedessä esiintyvät levät ovat sopeutuneet elämään kylmässä vedessä, missä myös jäiden sulamisen jälkeen on tyypillisesti runsaasti kasvuravinteita.

Kesän levätilanteeseen jäänalaiset yhteisöt ja kevätkukintalajit eivät suoraan vaikuta, mutta epäsuorasti niillä voi olla merkitystä, jos esimerkiksi kevätkukinta on runsas ja sen muodostaneet levät vajoavat vesistön pohjalle vieden mukanaan sitomansa ravinteet, mikä vaikuttaa kesän ravinteiden saatavuuden kerrostuneissa järvissä.

Lahden Vesijärvellä on eräinä lopputalvina/alkukeväinä raportoitu jään alta mm. Microcystis-sinilevän kukintoja heti jään alla. Tällaisesta havainnosta kannattaa raportoida paikalliselle ELY-keskukselle. Vesijärven talven kasviplanktonista on valmistumassa väitöskirja, joka valmistuu toukokuussa.