Ahuli (35.713.1.018)

Hoppa till: navigering, sök












Ahuli är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ahuli
Sjönummer: 35.713.1.018
Avrinningsområde: Roineen alue (35.713)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 45,71 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,51 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Kuore, Muikku, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 26' 33.36", 24° 1' 5.88"

Järven erityispiirteet

Ahuli sijaitsee Kangasalan kunnan keskusta lounaispuolella ja laskee vetensä Roineeseen. Valuma-alue on peltovaltainen ja myös haja-asutusta on jonkin verran. Valuma-alueelta tulevan kuormituksen seurauksena Ahuli on rehevöitynyt. Peruskartan mukaan vesikasvillisuutta on erittäin runsaasti.

Nykytila ja suojelu

Ahulin vedenlaatua on tutkittu vuosina 1971, 1982-1983, 1992-1993, 1995, 2002, 2005-2007, 2010, 2013 ja 2015.

Ahulin vesi on peruslaadultaan valuma-alueen peltovaltaisuudesta johtuen sameaa ja runsaselektrolyyttistä. Veden sähkönjohtavuus on luonnontasosta kohonnut. Veden kohtalaisesta tai vahvasta humusleimasta johtuen vedessä on lievä ruskea värisävy. Veden happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on maatalousvaltaisille alueille ominaisesti erittäin hyvä.

Ahuli on rehevöitynyt pelloilta tulleen kuormituksen seurauksena. Fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina paljon ollen pienimmillään lievästi reheville ja enimmillään erittäin reheville vesille ominainen. Myös typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasosta kohonneita. Korkea ravinnetaso mahdollistaa voimakkaan levätuotannon ja levää onkin todettu kesäisin klorofyllipitoisuuden perusteella ajoittain varsin runsaasti. Enimmillään on ylittynyt jopa erittäin rehevien vesien raja-arvo. Kesällä 2015 levää todettiin reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen laatu on säilynyt hyvänä, vaikka lievää hygieenistä nuhraantumista on todettu.

Happitilanne muodostuu ongelmalliseksi sekä talvi- että kesäkerrosteisuuskausien lopulla. Talvisin hapen kuluminen on voimakkaampaa kuin kesällä. Heikoimmillaan happitilanne on ollut tutkituista ajankohdista talvina 2005 ja 2006, jolloin happitilanne on ollut vain välttävää tasoa. Pohjan lähellä todettiin tuolloin happikato, ja happivaje oli koko vesimassassa erittäin voimakasta. Myös kesäisin hapen kuluminen on voimakasta. Pohjan lähellä on todettu happikato mm. vuosina 2010, 2013 ja 2015. Kerrosteisuuden muodostumisajankohta ja sen vakaus vaikuttavat kesäajan happitilanteeseen. Hapen kuluminen on nopeaa korkean rehevyystason vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sisäinen kuormitus voimistaa Ahulin rehevöitymiskehitystä.

Ahuli soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät voimakas rehevöityminen ja todetut happitalouden ongelmat. Lisäksi runsas vesikasvillisuus heikentää virkistyskäyttöarvoa.

(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla