Akkijärvi (35.774.1.014)

Hoppa till: navigering, sök












Akkijärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Akkijärvi
Sjönummer: 35.774.1.014
Avrinningsområde: Pyhäjärven alue (35.774)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 86 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 5,86 km
Höjd över havet: 119,2 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

30 heinäkuu 2016 11:19:00
Lite alger
Eteläinen

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 6' 22.32", 24° 42' 44.64"

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa noin 6,5km länteen Tuuloksesta ja 18km koilliseen Hämeenlinnan kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 86ha ja maksimisyvyyttä 9m, keskisyvyyden ollessa 2,9m. Järven valuma-alueen koko on 8,56km², joka pitää sisällään paljon metsää, suoalueita, Haukilammin, Kintalammin, Pulkkalammin, Jylhäjärven ja Pikku-Akkijärven.

Nykytila ja suojelu

Järvi on melko humuspitoinen ja samea järvi. Järven happipitoisuus on alhainen kesäisin ja joinakin talvina happi on loppunut pohjakerroksista. Veden pH on lähellä neutraalia eli lukemaa 7. Järvellä on otettu näytteitä useaan otteeseen 1970-luvulta lähtien Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten sekä paikallisten toimijoiden toimesta.

Järven valuma-alueella olevat suot ollaan ojitettu, joka aiheuttaa ajoittaista kuormitusta ja humuspitoisuuden nousua järvessä. Lähialueen maanviljelystä ei aiheudu huomattavaa kuormitusta, koska peltoja ei viljellä aktiivisesti. Vuonna 2006 otettiin käyttöön jätevesiverkosto, jonka ansiosta loma-asutusten aiheuttama kuormitus on vähentynyt.

Järven tila on arvioitu hyväksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven lahdissa on laajat ilmaversoiskasvustot järvikortea, -ruokoa ja -kaislaa. Pohjois- ja koillisosissa vesikasvillisuus on niukinta. Muita vesikasvilajeja on mm. nuottaruoho, pullosara, jouhisara, rantaluikka ja terttualppi. Myös kelluslehtisiä, kuten ulpukkaa ja pohjalummetta, sekä pohjalehtisiä, kuten tummalahnaruohoa ja äimäruohoa, esintyy järvellä.

Vesilintulajeista järvellä on tavattu mm. kalalokki, kalatiira, laulujoutsen ja kaakkuri.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on jonkin verran loma-asutusta, Lasten Kesä ry:n leirikeskus ja yksi yleinen uimapaikka.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla