Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)

Hoppa till: navigering, sök








43 882 700 m³
0,0439 km³
43 882 700 000 l

Ala-Kivijärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ala-Kivijärvi
Sjönummer: 14.191.1.013
Avrinningsområde: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 919,58 ha
Djup: 18,96 m
Medeldjup: 4,77 m
Volym: 43 882 700 m³0,0439 km³
43 882 700 000 l

Strandlinje: 72,08 km
Höjd över havet: 75,1 m

Administrativa områden

Kommun: Luumäki
Landskap: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

19 elokuu 2018 10:00:00
20 °C
Ristinniemenlahti

29 heinäkuu 2018 09:00:00
25 °C
Ristinniemenlahti

28 heinäkuu 2018 19:00:00
26 °C
Ristinniemenlahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Siika och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 57' 25.2", 27° 29' 38.4"

Järven erityispiirteet

Ala-Kivijärvi on iso järvi Luumäen kunnan alueella. Ala-Kivijärven pinta-ala on 8,9 km², maksimisyvyys 16,8m, keskisyvyys 5,5m ja tilavuus 45,9 milj.m3. Vedenkorkeuden keskiarvo on ollut 74,993, alin havaittu vedenkorkeus on ollut 74,46 sekä ylin havaittu vedenkorkeus on ollut 76,02.

Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta. Ala-kivijärven vedenlaatu on arvioitu hyväksi, mutta järven aluella on havaintoja rehevöitymisestä sekä ajoittaisista sinileväkukinnoista.

Ylä-Kivijärven (Kivijärven)[1] vedet purkautuvat Huopaisenvirran kautta Ala-Kivijärveen. Kivijärvien pinnankorkeuden ero on noin 0,3m. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta samassa tasossa olevan Tuohtiaisen[2] kautta sekä muiden järvien kautta Kymijokeen[3]. Ala-kivijärvi onkin osa Valkealan reittiä, joka tunnetaan myös nimellä Väliväylä tai Kivijärven reitti.

Nykytila ja suojelu

Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry [4] 1996. Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa heinäsorsa, kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.

Ala-kivijärvessä elää monipuolisesti kalalajeja, ainakin 20 eri kalalajia. Kalalajeina tavataan mm. ahvenia, haukia, järvilohta, kiiskejä, kuhaa, muikkua sekä särkeä. Näistä vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muita tärkeitä virkistyskalalajeja ovat ahven, hauki, järvilohi ja kuha.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, reitin pituus on yhteensä 113 km ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km². Kivijärven reitin[5] valuma-alueen koko on 84,6 km².

Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon alkoi 1800 -luvun loppupuolella. 1950-luvun puolivälillä uiton määrät olivat suurimmillaan, jopa 27 000 tukkia päivässä. Kivijärven lasku lopetti uiton vuonna 1963.

Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Luumäen kunnan sivut Väliväylän melontareitistä.