Ala-Paukkaja (04.345.1.010)

Hoppa till: navigering, sök








2 460 000 m³
0,00246 km³
2 460 000 000 l





Ala-Paukkaja är en medelstor insjö i Vuoksi (04) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Karelens verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Ala-Paukkaja
Sjönummer: 04.345.1.010
Avrinningsområde: Sirkanpuron valuma-alue (04.345)
Huvudavrinningsområde: Vuoksi (04)

Basuppgifter

Yta: 38,4 ha
Djup: 27 m
Medeldjup: 6,41 m
Volym: 2 460 000 m³0,00246 km³
2 460 000 000 l

Strandlinje: 5,5 km
Höjd över havet:

Administrativa områden

Kommun: Joensuu
Landskap: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-central: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 53' 16.08", 30° 5' 53.88"

Järven erityispiirteet

Järvi on vaaran vieressä ja Kolin vuorijonon maantieteelistä jatkumoa ja siksi verrattain syvä (27m) ja kirkasvetinen karu järvi. Järveen laskee yksi iso ja kaksi keskikokoista puroa läheisiltä lammilta. Ranta on hiekka- ja kivipohjaa. Kasvusto rannassa on verrattain vähäistä lukuunottamatta poukamia, joissa on lumpeita ja ulpukoita. Ympäröivät metsät ovat sekametsää ja mäntyistä kangasmetsää.

Järveä on tutkittu vuosien saatossa tarkoin, koska järven vettä on aiemmin käytetty ala-juoksulla kalankasvatukseen (Kirjolohi). Järvestä löytyy rapuja ja 50-luvulla sieltä saatiin Suomen suurin rapu. Järvi on kalaisa ja järvessä elää "kesyjä" särkiparvia. Vesilinnuista järvellä on näkynyt lähinnä silkkiuikkuja. 70 ja 80-luvulla oli metsien tehokäytön aikakausi, jolloin läheisiä suoalueita ojitettiin ja tällöin järven vesi muuttui hiukan sameammaksi ja sedimentaatio voimistui. Järvessä ei ole näkynyt leväkukintoja, lukuunottamatta muutamaa harvaa kertaa, jolloin ei ole ollut varmuutta onko kyseessä ollut leväkukinta vai esimerkiksi siitepölystä aiheutunutta epämääräistä pintasaostumaa.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ympärillä on 11 mökkiä ja yksi asunto. Joissakin mökeistä on säännöllistä mökkeilyä ja toisissa lähinnä kesäasumista. Järvellä ei olla käytetty polttomoottorikäyttöisiä vesikulkuneuvoja. Soutuvene tai sähkökäyttöinen perämoottori ovat yleisimpiä välineitä järvellä liikkumisessa. Verkkokalastus ja katiskakalastus on järvellä verrattain yleistä.

Tarut ja tositarinat

Järven ympäröivät maat on alunperin suurimmalta osuudeltaan omistanut Kopposen suku. Kopposilla on ollut mylly järven etelä-päädyssä. Tie Lieksan suuntaan on historiallisesti kulkenut järven etelä ja itä reunaa pitkin Enon kirkonkylältä (Kaltimosta) Ahvenisen rantaan, jossa on ollut lossi Pielisjärven ja Pielijoen läheisessä yhtymäkohdassa. Elias Lönnrot kertoo kirjassa Vaeltaja pysähtyneensä runonkeräylymatkallaan myllyn luona ja nukkuneensa päiväunet ihanan puron solistessa ja jatkaneensa matkaa illaksi Ahvenisen lossille. Kyseessä on ollut Ala-Paukkajan Kopposen mylly, jonka vierestä tie on kulkenut.

Järven veden pintaa on säännöstelty kahden pienen padon kautta. Historia kertoo, että padon hoitaja Kopponen oli päästänyt veden nousemaan liian ylös, jolloin yhden talollisen sauna kastui pahasti. Talon isäntä suuttui ja poltti myllyn. 50-luvulla järven pohjoiseen päätyyn rakennettiin pieni talo köyhän perheen asunnoksi. Talo rakennettiin luvatta Eila ja Martti Riikosen maalle, mutta tontti lohkottiin ja myytiin, koska perhettä ei raskittu heittää taivasalle. Pieni talo on purettu ja paikalla on nykyaikainen hirsimökki (aiemmin Skonbeck ja nyt Tietäväinen). Nykyään järven läntisen puolen ja saaren omistaa perikunta Riikonen, joka polveutuu Kopposen suvusta. Saaressa on ollut tulipalo 2000-luvulla jonka palokunta kävi sammuttamassa, syynä oli ilmeisesti poikien retkileikit ja kytemään unohtunut nuotio.

70 ja 80-luvulla järven eteläisessä päädyssä on ollut kalanviljelylaitos ja leirintäalue, jota on hoitanut Kopponen.

Järven vesi oli ennen soiden ojituksia erittäin kirkas, niin että jopa järvivettä kelpasi juoda. Järven pohjoisessa päädyssä on ollut seudun lapsien uimaranta, mutta 60-luvun lopulla paikalle on rakennettu mökki ja hirsisauna (Riikonen).

Järven luoteiskulmassa on rakennettu 60- luvulla ns. Lappalaisten mökki (nyt Moilaset). Mökin edustalla on ollut pieni saari, joka on yhdistetty maansiirrolla niemeksi, jossa on hirsisauna. Riikosten ja Lappalaisten rantasaunat ovat samanlaiset honkarakenteen varhaista tuotantoa vuodelta 1967.

Järven lounaispoukamassa on kaksi pientä mökkiä, jotka ovat lohkottu perikunta Riikosen maa-alasta. Järven ympärillä on yksi asunto ja 11 mökkiä.

Aiheesta muualla