Alanen (14.165.1.013)

Hoppa till: navigering, sök












Alanen är en medelstor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Alanen
Sjönummer: 14.165.1.013
Avrinningsområde: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 74,51 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,28 km
Höjd över havet: 109,2 m

Administrativa områden

Kommun: Lahti
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 4' 32.52", 25° 47' 45.6"

Järven erityispiirteet

Alanen sijaitsee Nastolassa noin 12,5km Lahden keskustasta koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 0,76km² ja sen valuma-alueen koko on järvi mukaan lukien 4,59km². Järvi on syvyydeltään enimmillään noin 7m.

Nykytila ja suojelu

Alanen on lievästi rehevä järvi, jonka tila voi vaihdella usein ja voimakkaasti. Järven tila ei ole kuitenkaan muuttunut vuosien varrella suuremmin niin negatiiviseen kuin positiiviseen suuntaan. Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa järvi arvioitiin käyttökelpoisuudeltaan hyväksi.

Järvessä esiintyy jonkin asteista sisäistä kuormitusta, mikä näkyy alusveden kohonneina kokonaistypen- ja kokonaisfosforinpitoisuuksina. Esimerkiksi vuosina -91 ja -04 kokonaisfosforipitoisuus oli alusvedessä yli kaksinkertainen verrattuna päällysveteen (vrt. vuosi -94: päällysvesi <15µg/l, alusvesi 44µg/l).

Näkösyvyys on vaihdellut vuosien saatossa ja mittauksissa on nähtävissä lievä heikkeneminen. Esimerkiksi vuonna -91 näkösyvyys oli hieman yli 3m, kun vuonna 2004 se oli hieman yli 1m.

Pohjan tuntumassa esiintyy ajoittain happikatoja. Päällysveden hapen kyllästysaste on pysytellyt lähellä 100%, kun alusvedessä se on vaihdellut erinomaisen ja täydellisen happikadon välillä. Happikato vaikuttaa veden kokonnaisfosforipitoisuuteen, koska hapettomissa olotiloissa pohjasedimenteistä pääsee liukenemaan fosforia veteen. Fosforin vapautuminen taas aiheuttaa sisäistä kuormitusta eli rehevöitymistä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu ainakin järvitaimenta ja nieriää.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Nastolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet

Ahvenlampi Alanen | Alvojärvi | Arrajärvi | Evattu | Hessu | Hirvilammi | Iso Mustalammi | Iso-Kalaton | Iso-Kukkanen | Isolammi | Kaarlammi | Kakarlammi | Kalkkunen | Kalliojärvi | Kangaslammi | Kilpanen | Kuorelampi | Kymijärvi | Känkjärvi | Lapakisto | Luhtlammi | Löyttylammi | Nahila | Nassari | Oksjärvi | Pitkäjärvi | Pömpänlammi | Ruuhijärvi | Salamajärvi | Sammalisto | Silmälammi | Sorvanen | Sylvöjärvi | Särkijärvi | Tekolammi | Tervalammi | Turranlampi | Ukonlammi | Valkeajärvi | Ventus | Vähä Mustalammi | Vähä-Kalaton