Alasjärvi (35.214.1.004)

Hoppa till: navigering, sök












Alasjärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Alasjärvi
Sjönummer: 35.214.1.004
Avrinningsområde: Viinikanojan valuma-alue (35.214)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 37,45 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 3,48 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

25 kesäkuu 2019 19:00:00
Rikligt med alger
Havaintopaikka 1

24 kesäkuu 2019 11:40:00
Rikligt med alger
Alasjärvi

16 heinäkuu 2018 17:00:00
Inga alger
Alasjärven uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu, Karppi, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 30' 15.48", 23° 52' 23.16"

Järven erityispiirteet

Alasjärvi sijaitse Tampereella Hyväskyläntien ja Teiskontien liittymän luoteispuolella. Järvellä on pinta-alaa 37,4ha ja syvyyttä 9m. Järvi laskee Iidesjärveen.

Nykytila ja suojelu

Järvi on tyypiltään matala humusjärvi, joka vesi on ruskeanväristä ja hieman rehevää.

Järvellä on otettu veden laatu näytteitä kaikkiaan 50kpl, joista 44:stä on tulokset Hertta-tietokannassa. Näytteenottajina ovat toimineet Tampereen kaupunki, Kunnallinen ympäristöviranomainen, Turun yliopisto ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa poikkeuksena vuosi 1993, jolloin otettiin neljä kertaa näyte. Hapen kyllästysaste on vaihdellut voimakkaasti päällysvedessä. Hapen määrä on vaihdellut 27-100% välillä keskiarvon ollessa 72%. Hapen osuus alusvedessä on ollut heikkoa. Vuodesta 2006 lähtien alusvedessä on ollut happikato. Paras tilanne oli vuonna 1991, jolloin happea oli 8m syvyydessä 25%. Keskimäärin happea on ollut pohjan tuntumassa 7,2%.

Kokonaistyppipitoisuutta alettiin mitata vasta vuoden 2006 kesämittauksessa. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimärin 775µg/l, mutta alusvedessä niinkin korkea kuin 2031µg/l. Keskimäärin fosforia oli päällysvedessä 27µg/l. Kokonaisfosfori alettiin mitata alusvedestä jo vuonna 1990. 8m syvyydessä fosforia on ollut keskimäärin 170µg/l. Korkeat lukemat ovat peräisin varsinkin kesämittauksista ja syynä niihin voi olla sisäinen kuormitus. Pitoisuudet ovat olleet hyvin korkeat silloin, kun happi on ollut loppumassa tai loppunut alusvedestä. Korkein alusveden fosforipitoisuus mitattiin vuoden 2009 kesämittauksessa, jolloin pitoisuus oli 450µg/l. Yli 200µg/l pitoisuuksi on mitattu yhteensä 13 kertaa.

Näkösyvyys on ollut keskimäärin 2m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100µg/l. Huonoon alusveden tilanteeseen viittaa myös happikadot, jotka ovat olleet yleisiä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven etelärannalla on kaupungin ylläpitämä suosittu uimaranta. Rannalta löytyy mm. laituri, uimahyppytorni ja pukukoppeja. Uimarannan pituus on noin 160m.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Alasjärven uimavesiprofiili -pdf (Tampere.fi)