Alinen Kyynärö (35.788.1.002)

Hoppa till: navigering, sök












Alinen Kyynärö är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Alinen Kyynärö
Sjönummer: 35.788.1.002
Avrinningsområde: Pitkälänojan valuma-alue (35.788)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 39,61 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,94 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu och Karppi

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 13' 15.6", 24° 49' 59.88"

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa 18,5km Lammin taajamasta luoteeseen. Järvellä on kokoa 39,1ha ja syvyyttä enimmillään 7m. Järven valuma-alue on pääosin kokonaan metsää. Tästä johtuen järven vesi on luontaisesti humuksista. Näkösyvyys järvellä on alle metri. Järvi on luokiteltu pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on hyvä.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on suoritettu vesistötutkimuksia neljä kertaa, joista ensimmäinen tehtiin vuonna 1974 ja viimeisin 2011. Tutkimusten pohjalta on epäilty, että järvi oli aikoinaan karu eli vedessä oli ravinteita vähän. Epäillään että metsissä tehdyt ojitukset ja hakkuut ovat vaikuttaneet järveen, jonka seurauksena järven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet ovat nousseet. Myös väriluvun epäillään kasvaneen tämän seurauksena eli vesi on muuttunut väriltään tummemmaksi. Esimerkiksi vuoden 1974 mittaustuloksiin verrattuna veden kokonaistyppipitoisuus oli kaksinkertaistunut viimeisimpään mittaukseen mennessä.

Järvessä ei ole esiintynyt lämpökerrostuneisuutta, jonka ansiosta veden happipitoisuus on säilynyt hyvänä pohjassakin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla