Alinen Kyynärö (35.788.1.002)

Alinen Kyynärö är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Alinen Kyynärö
Sjönummer: 35.788.1.002
Avrinningsområde: Pitkälänojan valuma-alue (35.788)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 39,61 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,94 km
Höjd över havet:

Administrativa områden

Kommun: Hämeenlinna
Landskap: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner

Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu och Karppi

Nogrannare:

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Användare
Erfaren
Sakkunnig
Myndighet

Evenemang
Observationsplats
Fotografi
Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 13' 15.6", 24° 49' 59.88"

• Järviwikis Min position
• Google Maps
• Kartplatsen

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Hämeenlinnassa 18,5km Lammin taajamasta luoteeseen. Järvellä on kokoa 39,1ha ja syvyyttä enimmillään 7m. Järven valuma-alue on pääosin kokonaan metsää. Tästä johtuen järven vesi on luontaisesti humuksista. Näkösyvyys järvellä on alle metri. Järvi on luokiteltu pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on hyvä.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on suoritettu vesistötutkimuksia neljä kertaa, joista ensimmäinen tehtiin vuonna 1974 ja viimeisin 2011. Tutkimusten pohjalta on epäilty, että järvi oli aikoinaan karu eli vedessä oli ravinteita vähän. Epäillään että metsissä tehdyt ojitukset ja hakkuut ovat vaikuttaneet järveen, jonka seurauksena järven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet ovat nousseet. Myös väriluvun epäillään kasvaneen tämän seurauksena eli vesi on muuttunut väriltään tummemmaksi. Esimerkiksi vuoden 1974 mittaustuloksiin verrattuna veden kokonaistyppipitoisuus oli kaksinkertaistunut viimeisimpään mittaukseen mennessä.

Järvessä ei ole esiintynyt lämpökerrostuneisuutta, jonka ansiosta veden happipitoisuus on säilynyt hyvänä pohjassakin.