Elkiänjärvi (09.003.1.014)

Hoppa till: navigering, sök

Elkiänjärvi är en ganska stor insjö i Urpalanjoki (09) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Karelens landskap. Den hör till ELY-centralen i Sydöstra Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Elkiänjärvi
Sjönummer: 09.003.1.014
Avrinningsområde: Urpalanjoen yläosan alue (09.003)
Huvudavrinningsområde: Urpalanjoki (09)

Basuppgifter

Yta: 180,9 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 10,37 km
Höjd över havet: 57,6 m

Administrativa områden

Kommun: Luumäki
Landskap: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-central: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Vuoksen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Harjus, Hauki, Kuore, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 52' 5.88", 27° 48' 51.48"

Järven erityispiirteet

Elkiänjärvi sijaitsee Luumäellä, Suo-Anttilan kylässä. Se on kooltaan noin 180 ha laajuinen ja rantaviivaa sillä on noin 10 km. Järvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Elkiänjärvion hyvin matala järvi. Keskisyvyys on vain noin 1 m ja syvinkin kohta vain 1,5 m. Maisemallisesti järvi on hyvin vaihteleva. Toisaalta rannasta nousee jyrkkiä kallioita ja tosaalta osa rannoista on laajoja matalia ruohikkoalueita.

Nykytila ja suojelu

Elkiänjärven vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista.

Järvi on ollut osa Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat olleet kovin huolissaan järvensä tilasta sekä tulevaisuudesta. Vapaaehtoisvoimin on pyritty ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo tulevaisuudessakin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Elkiänjärven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös onnistuneesti istutettu planktonsiikaa ja lohta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä Suo-Anttilan kylä. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi.

Tarut ja tositarinat

Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat Vaskivuoren kalliomaalaukset ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja.

Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin Lusikkovuori on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja.

Aiheesta muualla