Horonjärvi (14.715.1.002)
Järvi
Nimi: Horonjärvi
Järvinumero: 14.715.1.002
Vesistöalue: Lääminginjoen valuma-alue (14.715)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 369,17 ha
Syvyys: 8,2 m
Keskisyvyys: 1,88 m
Tilavuus: 6 947 980 m³0,00695 km³ <br />6 947 980 000 l <br />
Rantaviiva: 20,36 km20 360 m <br />
Korkeustaso: 100,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vesanto
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Horonjärven vesipintaa on laskettu kuivatushankkeessa vuosina 1902-1906. Hanke on toistettu vuonna 1971, jolloin järven lasku-uomaan on myös rakennettu lankkuseteillä säädettävä pohjapato. Vuonna 1971 on myös perustettu Horon- ja Lääminginjärven järjestely-yhtiö -niminen vesioikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on säädellä järvien vedenpintaa. Myös patojen kunnossapitovastuu kuuluu järjestely-yhtiölle. Järjestely-yhtiön lupaehdot oikeuttavat yhtiön laskemaan Horonjärven pintaa normaalista korkeustasosta 99,2 tasoon 98,9 keväisin ja syksyisin peltotöiden edellyttämään aikaan.
Nykytila ja suojelu
Ulkoinen kuormitus
Aikaisempina vuosikymmeninä Horonjärveen kohdistui merkittävää ravinnekuormitusta maataloudesta. Nykyään aktiivisia karjatiloja on Horonjärven valuma-alueella vain 1-2 ja muutenkin maatalouden aiheuttama kuormitus on vähäistä suojavyöhykkeiden ansiosta. Metsäojista virtaa Horonjärveen ravinteita ja humusta. Vakituisesti asuttuja talouksia järven rannalla on vähän, ja voidaan olettaa asutuksesta aiheutuvan ravinnekuormituksen olevan vähäistä.
Havaitut ongelmat
Järvessä on todettu vesikasvillisuuden leviämistä, mikä hankaloittaa veneellä liikkumista. Myös sinilevän määrä on lisääntynyt viime vuosina. Sinilevänäyte on testattu pikatestillä kesällä 2020, ja havaittu sinilevä osoittautui maksamyrkkyjä kehittäväksi lajiksi. Sinilevän esiintyminen haittaa järven virkistyskäyttöä, koska pahimmillaan vedessä ei voi uida eikä sitä voi käyttää löyly- tai pesuvetenä.
Rantojen asukkaiden havaintojen mukaan vesi on samentunut ja rannat liettyneet. Myös tämä heikentää järvien uimakelpoisuutta.
Kalastusta Horonjärvellä harjoitetaan vain vähäisessä määrin. Särkikaloja on runsaasti ja ne ovat pienikokoisia.
Suojelu
Horontaipaleen osakaskunnan muodostaman työryhmän pohjalta perustettiin yhdistys, joka rekisteröitiin helmikuussa 2020 nimellä Lääminki-Horonjärven vesiensuojeluyhdistys ry. Yhdistyksen tarkoitus on edistää Läämingin ja Horonjärven alueella vesistön- ja maisemansuojelua, vesistöjen tilan selvitystä, kunnostusta sekä virkistyskäyttöä. Yhdistyksen toiminnasta löytyy tietoa sivustolta www.loro.fi
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Horonjärvi on saanut nimensä Horn-suvusta.
Aiheesta muualla
Lääminki-Horonjärven vesiensuojeluyhdistys ry www.loro.fi