Iso-Kukkanen (14.163.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








32 083 700 m³
0,0321 km³
32 083 700 000 l

Iso-Kukkanen är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Iso-Kukkanen
Sjönummer: 14.163.1.001
Avrinningsområde: Iso-Kukkasen - Kärkjärven alue (14.163)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 366,66 ha
Djup: 33 m
Medeldjup: 8,75 m
Volym: 32 083 700 m³0,0321 km³
32 083 700 000 l

Strandlinje: 25,35 km
Höjd över havet: 90,5 m

Administrativa områden

Kommun: Lahti
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

21 heinäkuu 2019 16:20:00
Lite alger
Iso-kukkanen

28 kesäkuu 2018 09:30:00
Lite alger
Havaintopaikka 1

27 kesäkuu 2018 13:59:00
Rikligt med alger
Hevosniemen uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Muikku, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 57' 46.08", 25° 56' 17.88"

Järven erityispiirteet

Iso-Kukkanen sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan taajaman pohjoispuolella. Järvi on jaettu kolmeen erilliseen järveen: Iso-Kukkaseen, Pikku-Kukkaseen ja Villähteen Kukkaseen. Villähteen Kukkaseen laskee Kukkasjoki Alvojärvestä. V-K puolestaan on yhteydessä Pikku-Kukkaseen Turpeensalmen kautta ja Pikku-Kukkanen puolestaan on Karhusillantien alittavan siltarummun kautta yhteydessä Iso-Kukkaseen.

Iso-Kukkasen pinta-ala on 2,52km² ja sen valuma-alueen koko on 96,35km². Syvin kohta on 34m. Pikku-Kukkasen pinta-ala on 1,17km² ja valuma-alue on kooltaan 83,62km². Syvin kohta on noin 9m. Villähteen Kukkasen pinta-ala on 0,36km² ja sen valuma-alue on kooltaan 75,54km². Syvin kohta on noin 5m.

Nykytila ja suojelu

Iso-Kukkanen on arvioitu karuksi tai lievästi reheväksi järveksi. Kokonaisfosforin perusteella järvi on karu: kokonaisfosforipitoisuus on tavallisesti noin 10µg/l tasolla ja suurin yksittäinen oli vuonna -91 jolloin arvo oli noin 25µg/l. Kokonaistyppipitoisuuden osalta järvi voisi olla lievästi rehevä, kun alusveden pitoisuus on 500-700µg/l. Happitilanne on pysynyt hyvänä talvisinkin alusvedessä eikä alle 40% kyllästysasteen arvoja ole juurikaan mitattu. Näkösyvyys on vaihdellut 2,5m ja 5m välillä.

Pikku-Kukkanen on arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Iso-Kukkasesta poiketen Pikku-Kukkasessa kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti kahden vuosikymmenen ajan kestäneiden mittausten aikana (1980-2004). Suurin alusveden kokonaisfosforipitoisuus mitattiin vuonna -81, jolloin se oli 33µg/l. Pienin arvo vastaavasti on ollut 15µg/l tasolla. Myös päällysveden fosforipitoisuudessa on esiintynyt huomattavaa vaihtelua (7-26µg/l). Kokonaistypen osalta suurin pitoisuus mitattiin vuonna 2004, jolloin se oli 1100µg/l. Pienin arvo mitattiin vuosina -80 ja -91, jolloin se oli noin 450µg/l. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus ei vaihdellut huomattavasti.

Pikku-Kukkasen alusveden happitilanne on ollut huono lähes koko mittausjakson aikana (1980-2004). Hapen kyllästysaste on hätyytellyt kesäisin 0% tuntumaa, lukuunottamatta vuoden -84 tulosta (30%). Päällysveden hapen kyllästysaste on kesäisin ollut 90-100% paitsi vuonna 2004, jolloin se oli hieman yli 60%. Talvisin on alusveden happitilanne ollut hieman parempi kuin kesäisin. Päällysveden hapen kyllästysaste puolestaan on ollut heikompi kuin kesäisin. Pikku-Kukkasen näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,7m välillä.

Villähteen Kukkanen on arvioitu reheväksi vesistöksi. Sen kokonaisfosforin pitoisuus on ollut 20-30µg/l tasolla koko vesimassassa. Suurimmat poikkeukset olivat vuonna 1990, jolloin alusvedessä pitoisuus oli 45µg/l, ja vuonna -84, jolloin pitoisuus päällysvedessä oli 34µg/l. Selkeää muutosta pitkällä ajalla ei ole fosforin suhteen nähtävissä. Kokonaistypen osalta pitoisuudet ovat vaihdelleet 350µg/l ja 700µg/l välillä. Typen määrä on ollut päällys- ja alusvedessä samalla tasolla mittauksissa.

Villähteen Kukkasen happitilanne on vaihdellut huomattavasti niin kesäisin että talvisin, mutta suoranaista happikatoa ei ole esiintynyt. Talvella vuosina -96 ja -03 hapen kyllästysaste oli alusvedessä alle 5%, mutta muuten kyllästysaste on vaihdellut 40% tietämissä. Päällysveden hapen kyllästysaste on pysynyt 80% tasolla (50% talvella -03). Näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,6m välillä.

Käyttökelpoisuusluokitukselta Iso-Kukkasen on erinomaisen tasolla. Sekä Pikku-Kukkanen että Villähteen Kukkanen on arvioitu käyttökelpoisuuksiltaan hyvän tasolle.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Iso-Kukkaseen on istutettu ainakin järvitaimenta ja planktonsiikaa. Järvessä elää myös ainakin hauki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla