Iso-Löytäne (35.725.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Iso-Löytäne är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Iso-Löytäne
Sjönummer: 35.725.1.001
Avrinningsområde: Västilänjoen valuma-alue (35.725)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 883,86 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 44,25 km
Höjd över havet: 107,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Muikku och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 35' 45.6", 24° 44' 39.84"

Järven erityispiirteet

Iso-Löytäne sijaitsee Oriveden kunnassa noin 20km Oriveden kaupungista kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,91km² ja syvyyttä enimmillään 31,4m. Järvi laskee Längelmäveteen Västilänjoen kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 41km², joka koostuu suurimmaksi osaksi metsistä ja soista. Peltoja ja haja-asutusta alueella on vähän.

Järven vesi on erittäin kirkasta ja lähes väritöntä. Humusta on vähän. Veden happamuustaso on normaali eikä happamoitumisen vaaraa ole. Veden sähkönjohtavuuskyky on alhainen. Järvi on ravinnepitoisuuksien mukaan erittäin karu vesistö eikä rehevöitymisestä ole merkkejä.

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 59 kertaa vuosina 1964-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset.

Mittauksista 49kpl tehtiin Selkäkarien tuntumassa paikalla, jossa on syvyyttä noin 30m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 90% ja alusvedessä 53%. Päällysvedessä hapen määrä on pysynyt tasaisena ja ainoastaan kerran on mitattu 105% kyllästyneisyys. Kertaakaan ei ole mitattu alle 80% kyllästyneisyyttä. Alusvedessä vaihtelu on ollut suurempaa, mutta kuitenkaan alle 20% kyllästyneisyyden ei olla menty kuin kerran.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut erittäin alhainen alusvedessäkin. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 6,03µg/l ja alusvedessä 7,66µg/l. Alusvedestä on mitattu yli 10µg/l pitoisuuksia vain neljä kertaa. Suurin pitoisuus, 13µg/l, mitattiin syksyllä 2009. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomaisella tasolla, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on myöskin pysynyt hyvin alhaisena. Tulosten mukaan näyttää siltä, että typen pitoisuudet ovat olleet jopa hienoisessa laskussa viime vuosina. Päällysvedessä typpeä on ollut keskimäärin 299µg/l ja alusvedessä 341µg/l. Alhaiset typen pitoisuudet viittaavat siihen, ettei järveen kohdistu merkittävää ulkoista kuormitusta.

Mittauksissa näkösyvyys on ollut eräässä mittauksessa jopa 10m. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 5m.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu ainakin siikaa ja järvitaimenta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla