Isojärvi (18.063.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








5 789 100 m³
0,00579 km³
5 789 100 000 l

Isojärvi är en ganska stor insjö i Porvoonjoki (18) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Isojärvi
Sjönummer: 18.063.1.002
Avrinningsområde: Isojärven valuma-alue (18.063)
Huvudavrinningsområde: Porvoonjoki (18)

Basuppgifter

Yta: 305,25 ha
Djup: 2,69 m
Medeldjup: 1,9 m
Volym: 5 789 100 m³0,00579 km³
5 789 100 000 l

Strandlinje: 9,27 km
Höjd över havet: 59 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntsälä, Pornainen
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

9 elokuu 2017 13:32:00
Onkimaan ranta (KI 9.8.2017)
Uimaranta

Onkimaan ranta 3.JPG

3 heinäkuu 2015 23:23:00
18,5 °C
Uimaranta

3 heinäkuu 2015 23:23:00
0,3 m (Siktdjupet)
Uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu och Karppi

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 33' 13.68", 25° 20' 58.2"

Järven erityispiirteet

Isojärvi eli Onkimaanjärvi sijaitsee Mäntsälän eteläosassa Pornaisten rajalla. Isojärvi on Mäntsälän kunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 305 ha, mutta se on hyvin matala. Järven keskisyvyys on vain 1,9 metriä ja syvin kohta on 2,7m. Isojärven pintaa on aikanaan laskettu maatalouden tarpeita varten. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan 15 km2. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Näkösyvyys on alhainen, vain 0,3m.

Isojärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka on välttävä sekä vuoden 2008 että 2013, kuten myös vuoden 2017 luokituksen mukaan. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Isojärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Isojärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä.

Veden laatu

Isojärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (89 μg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (84 μg/l) perusteella. Isojärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1611 µg/l. Talviset happipitoisuudet ovat vaihdelleet hyvästä lähes täydelliseen happikatoon. Järvessä on havaittu kalakuolemia.

Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Isojärvellä niin kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- kuin klorofyllipitoisuus ovat kasvussa.

Vuonna 2008 Isojärven kokonaisfosfori oli 119 µg/l, klorofylli-a 117 µg/l, happikatojen lukumäärä 1, näkösyvyys 0,3m, umpeenkasvua ei järvellä esiinny. Lähde: Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa 2008.

Nykytila ja suojelu

Syksyllä 1999 tehtiin Isojärvellä koekalastus ja päätettiin suorittaa laajempi koenuottaus Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa kesällä 2000, nuottausta jatkettiin seuraavana vuonna. Vesikasvillisuutta niitettiin vuonna 2002. Samana vuonna Markus Tuukkanen teki järvelle kunnostussuunnitelman. Ravinnetaseselvitys tehtiin vuonna 2003. Talvella 2003 Isojärvellä kokeiltiin järven hapettamista kolmen pienitehoisen uppopumpun avulla. Tällöin happea oli enimmillään 0,7 mg/l ja hauet kerääntyivät avantoihin. Kokeilu ei parantanut järven happitilannetta (Reunanen 2003). Isojärven pelastaminen hanke alkoi syksyllä 2004, ja sen loppuraportit valmistuivat keväällä 2005. Isojärvellä on ollut kaksi EU-hanketta, jotka rahoitettiin Sampo ry:n ALMA-rahoituksella.

• Isojärven kunnostushanke alkaen vuodesta 2000 : Hankkeessa parannettiin Isojärven veden laatua tehokalastamalla ja virkistyskäyttömahdollisuutta poistamalla vesikasvillisuutta. Lisäksi tehtiin tarkka tutkimustoimenpidesuunnitelma muiden mahdollisten toimenpiteiden löytämiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös vaativatko jo aloitetut toimenpiteet jatkoa ja kuinka pitkään. Lisäksi haluttiin saada järven rantakiinteistöjen asukkaat ja muut sidosryhmät kiinnostumaan järven hyvinvoinnista.

• Isojärven pelastaminen, Mäntsälä ja Pornainen alkaen vuodesta 2005: Hankkeessa selvitettiin Isojärven vedenlaadun parantamiseksi alivedenpinnan nostamista pohjapadon avulla ja osittaisia ruoppauksia. Menetelmien edut ja haitat arvioitiin samoin kuin tekniset toteutusmahdollisuudetkin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. Isojärven kuhakantaa on nostettu istutuksilla.

Isojärvellä on tehty roskakalan nuottausta kesällä 2009 ja syksyllä 2010 vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vuosina 2012 ja 2013 on tehty nuottausta kalastuskunnan toimesta.

Isojärvellä on havaittavissa selvä ilmaversoisvyöhyke (järviruoko, järvikorte). Lahdissa esiintyy runsaana kelluslehtisiin kuuluvaa ulpukkaa ja uposlehtisiin kuuluvia vitoja (uistinvita, ahvenvita). Lahtien kasvustot ovat pääosin sekakasvustoja. Kasvillisuus ei ole levinnyt keskemmälle järveä.

Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Isojärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010 ja 2013. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 24,6 % vuonna 2004, 74,2 % vuonna 2007, 66,8 % vuonna 2010 ja 56,1 % vuonna 2013. Vedenlaatutulosten perusteella Isojärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8-10.

Uudenmaan lintupaikkaoppaan mukaan Isojärven pesimälinnustoon kuuluu mm. silkkiuikku, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, kalalokki, kalatiira ja rantasipi. Järvellä voi nähdä myös kalastelevan kalasääsken. Muuttoaikaan järven lintulajisto on runsaampaa. Vesilintuja pääsee havainnoimaan esimerkiksi Pyykkikallion rannasta ja uimarannan laiturilta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Vuonna 1991 valuma-alueella asui 190 henkilöä ja kesäasuntoja oli n. 60 kpl. Vuonna 2005 Isojärvellä oli rantakiinteistöjä 65 kpl. Isojärvellä on yksi kunnan uimaranta (Onkimaan ranta) järven pohjoisrannalla. Lisäksi Pornaisten puolella Halkiassa on kunnan leirimaja.

Vuonna 1991 tehdyn tutkimuksen mukaan peltoviljely aiheuttaa 58 % Isojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta. Haja- ja loma-asutuksen osuus oli tuolloin n. 13 %.

Vesiosuuskunta Mustijoen vesi- ja viemäriverkostoa sijaitsee Isojärven pohjoispuolella. Isojärven alueen osalta runkoverkosto on valmistunut joulukuussa 2008.

Isojärvellä on yleistä virkistyksellistä arvoa, samoin paikallista aktiivisuutta löytyy Isojärven vesiensuojeluyhdistyksen parista. Lisäksi Isojärvellä toimii Halkian, Nummisten ja Herman Onkimaan kalastuskunnat. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja.

Tarut ja tositarinat

Seuranta ja tarkkailu

Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Isojärven veden laatua vuosittain 1996-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Isojärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Isojärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.

Kesällä 2018 Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus kävi Isojärvellä näytteenotossa kesäkuussa ja elokuussa. Pintaveden hapen kyllästysaste oli 102% ja happipitoisuus 9,7 mg/l. Kokonaisfosfori 110 µg/l ja klorofylli-a 136 µg/l.

Aiheesta muualla

Isojärven vesiensuojeluyhdistys

Julkaisut

Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)