Jakama (35.341.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Jakama är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Jakama
Sjönummer: 35.341.1.001
Avrinningsområde: Jakaman - Kuusjärven alue (35.341)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 125,72 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 13,28 km
Höjd över havet: 103,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 48' 35.28", 23° 41' 30.12"

Järven erityispiirteet

Jakama sijaitsee Ylöjärven kaupungin Parkkuun kylän läheisyydessä. Valuma-alue on laaja, sillä koko Jakaman vesistöalueen vedet laskevat Jakaman kautta Näsijärveen. Jakama on valuma-alueensa alin järviallas, jossa veden vaihtuvuus on nopeaa. Keskiviipymä on vain pari kuukautta. Jakaman vesistöalueen järviprosentti on 6,24 %. Peruskartan mukaan valuma-alue on metsävaltainen ja karu. Lähivaluma-alueella, etenkin järven rannoilla, on jonkin verran peltoa ja haja-asutusta.

Maksimisyvyys: 20 m

Veden keskiviipymä: 68 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Jakaman vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1992, 1998 ja 2009.

Jakaman vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vaihdellut vahvasta voimakkaaseen. Vesi on ollut ruskeasta värisävystä huolimatta tutkittuina ajankohtina varsin kirkasta. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karuuden vuoksi alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Tutkittuina ajankohtina pH onkin laskenut alhaiseksi, ja esimerkiksi rapujen kannalta veden pH on ollut liian alhainen. Kokonaisuutena happamuustaso voidaan luokitella happamaksi. Pitkällä aikavälillä happamuustasossa ei ole todettavissa muutosta.

Ravinnetaso on vaihdellut voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Vedenlaadun nopeatkin vaihtelut ovat mahdollisia lyhyen keskiviipymän takia. Parhaimmillaan ravinnetaso on ollut jopa karujen vesien tasoa, mutta suurimmillaan fosforipitoisuus on ollut reheville vesille ominainen. Kokonaisuutena Jakaman rehevyystasoa voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontilaisia järvivesiä suurempia.

Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävä, sillä happi on kulunut säännöllisesti pohjan läheltä vähiin. Vuosina 1978 ja 2009 pohjan lähellä todettiin jopa happikato. Talvisin hapettomuuden ja vähähappisuuden seurauksena on todettu sisäistä kuormitusta, sillä pohjan lähellä ravinnepitoisuudet ovat kohonneet voimakkaasti pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania on vapautunut pohjasedimentistä. Kesänäytteenotto on ajoittunut keskikesään, joten kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Keskikesällä happitilanne oli vielä varsin hyvä.

Jakama soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus, erittäin ruskea värisävy ja lievä rehevyys. Myös happitalouden häiriöitä on todettu.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla