Jerisjärvi (67.473.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








80 823 200 m³
0,0808 km³
80 823 200 000 l

Jerisjärvi är en stor insjö i Tornionjoki (67) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Lapplands landskap. Den hör till ELY-centralen i Lapplands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Jerisjärvi
Sjönummer: 67.473.1.001
Avrinningsområde: Jerisjärven alue (67.473)
Huvudavrinningsområde: Tornionjoki (67)

Basuppgifter

Yta: 2 351 ha
Djup: 11,7 m
Medeldjup: 3,44 m
Volym: 80 823 200 m³0,0808 km³
80 823 200 000 l

Strandlinje: 74,83 km
Höjd över havet: 257,6 m

Administrativa områden

Kommun: Muonio
Landskap: Lapin maakunta
ELY-central: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

29 joulukuu 2016 12:55:00
Strömstare
Havaintopaikka 1

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Muikku

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

67° 54' 48.96", 24° 5' 27.24"


Jerisjärvi vesistönä

Jerisjärvi sijaitsee Muonion ja Kittilän rajalla, Muonionjoen vesistöalueella. Järven pinta-ala on 23,5 km², keskisyvyys 3,4 metriä ja suurin syvyys 12 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 132 km² ja järvisyys 19,0 %. Järvessä on suurehko saari, Isosaari (400 ha).

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1938 alkaen, mutta vuodet 1944–1960 puuttuvat. Keskivedenkorkeus on ollut N60+257,68 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu vain 32 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+258,11 m (kesäkuussa 2005) ja alin N60+257,37 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 74 cm.

Jäätyminen ja jäänlähtö

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1960–1961 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee järven pohjoispäässä Kutunivan kylän edustalla. Näköpiiri kattaa järven pohjoisosan. Varhaisin jäätyminen on ollut 8. lokakuuta vuonna 1977, myöhäisin 14. marraskuuta 1961. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 15. toukokuuta 2006 ja 12. kesäkuuta 1968.

Jäänpaksuushavaintoja on jaksolta 1962–1999. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 68 cm, koko jakson ennätyspaksuus 87 cm huhtikuulta 1998.

Keimiöniemen kalapirtit

Katso video YLEn Elävästä arkistosta (1975)

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Ensikosketukseni Jerisjärveen

Itselläni ensimmäinen kosketukseni Jerisjärveen oli kesänä vuonna 1973, kun polvet täristen odotin Jerisjärven rannalla mantereen puolella venekuljetusta Isoonsaareen, mennäkseni ensi tapaamiseen tulevaan anoppilaan. Tuon jälkeen kulku onkin sitten käynyt vuosittain ja vuodesta 1983 oman mökin valmistumisen myötä, vietämme noin 2-3kk vuodesta Jerisjärven Tynnyrisaaressa. Tämän kohta 40 vuoden aikana Jerisjärvi ja sen ympäristö on muuttunut. Taloja on autioitunut sen rannoilla. Kun vielä 1980 luvulla mainitsemassani Isossaaressa oli asukkaita pitkälle toistakymmentä, niin tänä päivänä ympärivuotisia asujia on neljä. Toki kesäisin järvellä kulku vilkastuu, kun mökkiläiset saapuvat Jerisjärven rannoille. Loma-asuntoja Jerisjärven rannoilla on runsaasti, lisäksi Isossasaaressa neljä ja Tynnyrisaaressa yksi. Harvassa on kesä, ettei jossain päin järveä uusi loma-asunto kohoa. Jo muinoin pirkkalaiset talonpojat saapuivat kalastamaan järvelle pitkien matkojen takaa ja kalaa mitä ilmeisemmin myös saatiin runsaasti. Nuottakalastusta harjoitettiin sotien jälkeen, kun lähes joka talosta löytyi nuotta ja ei ollut harvinaista, että järvellä näkyi useampi nuottakunta saman aikaisesti nuotanvedossa. Nykyisin nuottaveto on vähäistä, turisteille nuotanveto näytöksiä järjestetään. Toivottavasti nuotanveto perinne ei pääse unohtumaan Jerisjärvellä.

Jarmo Jähi, Jerisjärvi, Tynnyrisaari

Valokuvia Jerisjärveltä: http://tynnyrisaari.kuvat.fi/kuvat/Jerisj%E4rvi-Muonio/