Joutjärvi (35.882.1.009)

Hoppa till: navigering, sök

Joutjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Joutjärvi
Sjönummer: 35.882.1.009
Avrinningsområde: Haapajärven alue (35.882)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 117,3 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 6,29 km
Höjd över havet: 88,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 50' 29.76", 24° 35' 16.8"

Järven erityispiirteet

Joutjärvi on keskikokoinen järvi Janakkalassa lähellä Tervakosken taajamaa. Järven koko on noin 117 hehtaaria ja syvyyttä on 11m. Järven veden vaihtuminen on erittäin hidasta, jopa neljä vuotta.

Järvi on Haapajärven alueen latvajärvi, josta vedet laskevat Rehakan ja Haapajärven kautta Kernaalanjärveen ja Vanajaveteen. Järven valuma-alueella on paljon maataloutta ja suoalue, jotka kuormittavat vesistöä jonkin verran. Vesi on kuitenkin kirkasta ja vähähumuksista. Myös veden happamuustaso on normaali.

Nykytila ja suojelu

Järvi on hieman rehevä, mutta tila on arvioitu kuitenkin hyväksi. Vielä 1960-luvulla järvi oli fosforipitoisuuden perusteella karu, joten lähialueen kuormituksella on ollut jonkin verran vaikutusta järven tilaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja täplärapua viime vuosikymmenen aikana.

Järven happitaso on hyvä/erinomainen talvisin, jolloin hapenkulutus voi olla hyvinkin alhainen. Kesäisin on kuitenkin ilmennyt lievää happivajetta ja happipitoisuus onkin vaihdellut hyvän ja välttävän välillä.

Levän määrä voi vaihdella järvessä kesän aikana huomattavasti.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on runsaasti loma-asutusta ja sopiikin virkistyskäyttöön hyvin.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla