Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








220 970 000 m³
0,221 km³
220 970 000 000 l

Juolasvesi, Sarkavesi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Juolasvesi, Sarkavesi
Sjönummer: 14.913.1.001
Avrinningsområde: Juolasveden - Lahnaveden alue (14.913)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 2 600,37 ha
Djup: 33,9 m
Medeldjup: 8,5 m
Volym: 220 970 000 m³0,221 km³
220 970 000 000 l

Strandlinje: 149,86 km
Höjd över havet: 79,6 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntyharju
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

7 elokuu 2011
Hauki (6 kg)
Kalliosalmi

23 heinäkuu 2011
24 °C
Mustikkasaari

2 heinäkuu 2011
24 °C
Mustikkasaari

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Kuore, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Ahven och Hauki

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 20' 56.4", 26° 43' 58.8"

Juolasveden erityispiirteet

Juolasvesi muodostaa järviparin Sarkaveden kanssa ja ne kuuluvat Mäntyharjun kuntaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Virransalmen kautta. Järvien yhteinen pinta-ala on 2000 ha. Valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen.

Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Tutkimusalueena on ollut 29 m:n syvänne itärannalla olevan saariryhmän (Lehtisaaret, Linnasaari, Varpusaari ja Saunasaaret) pohjoispuolella. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Juolasveden 070 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.10.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 15 metrissä erinomainen/hyvä, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia.

Kalat, luonto ja lajistot

taimen. siika. muikku.hauki.ahven.

Monin paikoin vallitsevilla kalliorannoilla on korkeita jyrkänteitä ja laakeita silokalliorantoja sekä louhikkorantoja. Kuivat kankaat ovat vallitsevia. Poukamissa kasvillisuus on rehevämpää. Linnustossa on Järvi-Suomen selkävesien lajeja kuten kuikka, selkälokki ja telkkä. Alueella on useita arvokkaita luontokohteita, kuten vanha koivikko sekä kuivia lehtoja, jotka ovat valkoselkätikan suojelukohteita.

Juolasveden saaret

Maakunnallisesti arvokkaat Juolasveden saaret muodostuvat noin 20 pienestä ja keskikokoisesta saaresta Juolasveden Haapasaaren ympäristössä. Osa saarista on karuja kalliosaaria, osa melko reheviä metsäsaaria. Juolasveden saaret ovat maisemallisesti hyvin kauniita, pohjoiseteläsuuntaisia, kallioisia ja kitukasvuista männikköä kasvavia saaria. Puustossa on järeitä mäntyjä, harmaaleppää, katajaa, pihlajaa, paatsamaa, koivuja ja haapoja sekä joitakin lahopuita.

Lehtisensaarissa ja Vuohisaaressa kasvaa vanhaa koivuvaltaista sekametsää. Linnasaari on maisemallisesti hieno, korkea ja jyrkkäpiirteinen kallio- ja louhikkosaari. Pienessä Linnasaaressa on myös melontareitin rantautumispaikka. Useimmat saarista ovat säästyneet metsänhoitotoimilta ja suurin osa on luonnontilaisia.

Luonnontilaltaan arvokkaimpia saaria ovat itäiset Lehtisaaret, jonka puustoon kuuluu muun muassa järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja. Koivikon rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy nuottaruoho, suomyrtti, ranta-alpi, metsäimarretta, lillukkaa, sananjalkaa ja kultapiiskua. Kallioraoissa tavataan kallioimarretta.

Saariston pikkuluodoilla pesii uhanalainen laji, muusta linnustosta tavattiin mm. kuikka, isokoskelo, telkkä, tukkasotka, rantasipi, pikkulepinkäinen, kalatiira ja silkkiuikku. Palokärki ruokailee lehtisaaressa.

Sarkaveden erityispiirteet

Pitkänomainen ja monin kohdin kapea Sarkavesi liittyy pohjoisessa Virransalmen kautta Juolasveteen ja päätyy etelässä Voikoskeen ja Vuohijärveen. Sarkaveden reittivesi on karu ja kirkasvetinen. Maisemallisesti mielenkiintoisen järven rantoja reunustavat korkeat ja jyrkät kalliotörmät. Haukkavuoren kymmenien metrien korkuisen jyrkänteeseen kuuluu ylikaltevia pintoja ja luolia. Sarkaveden etelä osissa on harjuhiekkaa ja moreenirantaa. Harjurannalla on monta arvokasta kohdetta kuten suoalue, siirtolohkareet ja rakentamaton ranta.

Sarkaveden itärannalla sijaitsevat, jyrkänteiset ja korkeat rantakalliot, rajautuvat suoraan Sarkaveteen ja erottuvat hyvin vesialueelta. Haukkavuoren jyhkeät länsiseinämät ja tyvellä oleva louhikko ovat kallioalueen maisemallisesti ja geomorfologisesti edustavin kohta. Sarkaveden länsirannalla kallioseinämät ovat voimakkaammin mannerjäätikön hiomia ja viistojyrkkiä. Kalliomaalauksia voi tavata lähellä Voikoskea Tukkiniemeä vastapäätä ja Haukkavuoren alueella.

Nykytila

Sarkaveden 071 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2005 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä, jossa näkösyvyys oli erinomainen. Myös kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset.

Lajistoa

Kosteikkokasvillissuutta esiintyy parilla paikalla. Kalliojyrkänteillä kasvaa varsin monipuolista kalliokasvillisuutta, lajistossa tummaraunioinen, karvakiviyrtti, karvakiviyrttiä, haurasloikkoa, ruotsinpitkäpalko, kissankello, mäkitervakko ja kalliokielo. Jyrkänteet toimivat linnusto pesimäympäristöinä kuten rautiainen, punakylkirastas, kuikka, selkälokki, telkkiä, koskeloita, kurki, metso, rantasipi, punarinta, metsäkirvinen ja laulurastas.

Säännöstely

Tarhavesi - Juolasvesi - Sarkavesi kuuluvat vesioikeuden lupapäätöksellä säännösteltyihin järvialtaisiin. Säännöstelyjen tavoitteena on tulvasuojelu, puunuitto, vesiliikenteen edistäminen, virkistyskäyttö, kalanviljely tai vesivoiman turvaaminen.

Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.