Jylisjärvi (35.775.1.007)

Hoppa till: navigering, sök

Jylisjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Jylisjärvi
Sjönummer: 35.775.1.007
Avrinningsområde: Vuolujoen valuma-alue (35.775)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 168,63 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 7,94 km
Höjd över havet: 129,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu, Karppi och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 0' 48.96", 24° 49' 31.08"

Järven erityispiirteet

Jylisjärvi on 169 hehtaarin kokoinen vesistö Janakkalan kunnan pohjoisosassa noin 20km itään Hämeenlinnan kaupungista. Järven syvyys on noin 2,5m. Järvi on Vuolujoen vesistöalueen latvajärvi, jonka vedet laskevat luoteeseen Eteläistenjärven kautta Hauhonselkään. Järven tyyppi on pieni humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä.

Nykytila ja suojelu

Järven vedenlaatua on tutkittu useaan otteeseen viime vuosikymmenien aikana. Vedenlaatu on vaihdellut voimakkaasti aina kirkkaasta ruskeanväriseksi ja kohtalaisesti humuksisesta runsaasti humuksiseksi. Järven puskurointikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, mutta riski happamoitumiselle ei ole suuri. Järvi on lievästi rehevä. Järven happitilanne on ollut pääosin hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu planktonsiikaa ja kuhaa.

Järven pohjoisrannat ovat luhtasoita, jotka ovat eri lintu- ja eläinlajien suojapaikkoja. Järvellä ja pohjoisrannoilla elää mm. ruokokerttunen, ruskosuohaukka, kalatiira, selkä- ja kalalokki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannoilla on vähän loma-asutusta ja vielä vähemmän peltoja, noin 1% valuma-alueen koosta. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin, vaikka vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti ja on usein tyydyttävän tasolla.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla