Kakskerranjärvi (95.110.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








10 372 400 m³
0,0104 km³
10 372 400 000 l

Kakskerranjärvi är en ganska stor insjö i Pohjoinen Saaristomeri (95) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Finlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Egentliga Finlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kakskerranjärvi
Sjönummer: 95.110.1.001
Avrinningsområde: Turun rannikkoalue (95.11)
Huvudavrinningsområde: Pohjoinen Saaristomeri (95)

Basuppgifter

Yta: 162,56 ha
Djup: 15,15 m
Medeldjup: 6,38 m
Volym: 10 372 400 m³0,0104 km³
10 372 400 000 l

Strandlinje: 15,05 km
Höjd över havet: 6,9 m

Administrativa områden

Kommun: Turku
Landskap: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-central: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

19 heinäkuu 2018 12:00:00
Inga alger
Brinkhallin uimaranta

20 tammikuu 2018 16:00:00
Enhetligt istäcke (10 cm)
Brinkhallin uimaranta

13 tammikuu 2018 15:00:00
Enhetligt istäcke (5 cm)
Brinkhallin uimaranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Härkäsimppu, Karppi, Kuore, Suutari, Säyne (kala), Toutain och Vimpa

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 21' 38.52", 22° 13' 38.64"

Järven erityispiirteet

Kakskerranjärvi on pitkänomainen saaristojärvi Kakskerran saaressa Turussa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Pinta-ala on 1,63 km², keskisyvyys 6,4 metriä ja syvin kohta, Myllykylän syvänne, noin 15 metriä. Järven vesitilavuus on 10,3 milj. m3 ja teoreettinen viipymä noin neljä vuotta. Rantaviivaa on 15 km.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 10,4 km². Se on puolet Kakskerran saaren alasta. Järveen laskee viisi ojaa, suuruusjärjestyksessä Aatilanoja, Kalliolanoja, Pikkujärvenoja, Hyyrtilänoja ja Kollinoja. Näiden kautta järveen tulee paljon kuormitusta etenkin saaren pelloilta. Järven alusvedessä on happikatoa kerrosteisuuden aikaan talvella ja kesällä.

Järvi on muodoltaan pitkänomainen ja halkaisee pitkulaisen Kakskerran saaren. Järven suurin pituus on 5,0 km ja saaren 9,1 km.

Kakskerranjärvessä on kolme saarta: Isosaari (4 ha), Pikkusaari ja Kissasaari. Laskuoja Myllyoja Saaristomereen lähtee Isosaaren itäpuolelta järven etelärannalta. Saarten nimet vaihtelevat lähteestä riippuen. Paikalliset käyttävät Isosaaresta nimitystä Käärmesaari ja keskimmäisestä Muurahaissaari. Pienintä Kissasaarta nimitetään toisinaan myös Lintusaareksi, ja siellä pesiikin säännöllisesti mm. muutamia selkälokkeja. Käärmesaari on korpimainen asumaton saari, ja siellä metsä on kasvanut pitkään vapaasti. Hirvet viihtyvät siellä toisinaan kesäisin, siellä pesivät todennäköisesti harmaahaikarat ja kanahaukka.

Viimeisin muokkaus: Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys. 3.10. 2013

Nykytila ja suojelu

Kakskerranjärvi voi nykyään paremmin

Kakskerranjärven tilassa on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut selkeä käänne parempaan. Syksyllä 2007 pantiin järven tärkeällä valuma-alueella Kalliolassa ympäristötukisopimuksella peltoja kesannolle yli 20 ha, ja määrää on sittemmin lisätty. Tämä on vaikuttanut ratkaisevasti ulkoisen kuorman vähenemiseen, ja nimenomaan pintaveden fosforipitoisuuksien alenemiseen tuottavassa kerroksessa. Sinilevien massaesiintymisiä ei ole enää tämän jälkeen havaittu, määrät ovat olleet pieniä eivätkä enää haittaa virkistyskäyttöä. Alusveden happivajaus on vielä toistaiseksi ongelmana; pitkään jatkunut ilmastus eri menetelmin lopetettiin vuonna 2012, mutta tällä ei ole ollut oleellista merkitystä järven tilaan.

Vuonna 2013 näkösyvyys on ollut toukokuista kevätaspektin samennusta lukuunottamatta yli 2 metriä, maaliskuussa peräti 2,8 ja heinäkuussa 2,5 m. Tuottavan kerroksen fosforipitoisuus on ollut n. 20 mikrogrammaa per litra.

Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys 3.10. 2013

Vedenlaadun seuranta

Kakskerranjärvi kuuluu pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien pintavesityyppiin, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Harjattulan havaintopisteessä fosforia ja typpeä on ollut kohtalaisesti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti.

Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen levätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä kesäisin. Talvella pintaveden happitilanne on pysynyt hyvänä. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy usein hapen vajausta ja etenkin kesäisin jopa happikatoa.

Veden humuspitoisuus ja sameus ovat vaihdelleet kuten näkösyvyyskin. Suurimmat näkösyvyydet on mitattu 1970-luvulla, eikä vastaavia ole sen jälkeen ollut. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut ajoittain kesäisin huomattavan korkea, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla. Talvisin pH on selvästi alempi.


Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013

Päivitetty 11.7.2018

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015

Päivitetty 11.7.2018

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla