Kankaanpäänjärvi (35.338.1.002)

Hoppa till: navigering, sök












Kankaanpäänjärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kankaanpäänjärvi
Sjönummer: 35.338.1.002
Avrinningsområde: Tuhrusojan valuma-alue (35.338)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 26,57 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 3,97 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Puronieriä och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 58' 20.28", 24° 20' 3.48"

Järven erityispiirteet

Itärannalla jyrkkä havupuuvaltainen rinne ja länsirannalla pääasissa peltoa ilman mainittavaa suojavyöhykettä. Järvi on humuspitoinen ja lievästi rehevä, mutta keskeltä varsin syvä (jopa 7m).

Nykytila ja suojelu

Seuraavat havainnot perustuvat tarkkailujaksoon välillä 2000 - 2011

Vesikasvien esiintyminen (lähinnä lumpeet ja ahvenvita) on lievästi lisääntynyt, en ole kuitenkaan mitannut peittävyyksiä tms.

Leväkukintoja en ole havainnut, mutta limalevää (G. semen, lajimääritystä ei varmistettu) esiintyy aika ajoin - tämän voi huomata ihon pinnalla uinnin jälkeen

Happikadosta kertovia keväisiä kalakuolemia en myöskään ole havainnut

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Olen saanut järvestä seuraavien kalalajien edustajia (yleisyysjärjestyksessä): ahven, särki, salakka, hauki (suurin saamani 109 cm), lahna, säyne, kiiski, lisäksi olen saanut yhden täpläravun.

Järvellä pesii seuraavat vesilinnut: kuikka, joutsen, telkkä, heinäsorsa, rantasipi, kalatiira, lokkeja

Piisamista ja minkistä on yksitäisiä havaintoja

Sammakoita ja rupikonnia esiintyy

Simpukoita runsaasti, mutta varsin vähän kotiloita (joskus järvisyyhyä)

Vesikasvit: ahvenvita, lumme, ulpukka, uistinvita, järvikorte, järvisätkin, järvikaisla, järviruoko, siimapalpakko, lahna-/nuottaruoho ja mahdollisesti vesirutto (vieraslaji), jota olen poistanut mökkirannastani, siten että se on siitä lähes kokonaan hävinnyt.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Rannalla lähinnä loma-asutusta. Vettä käytetään lähinnä pesu-/saunavetenä. Osa loma-asunoista on liittynyt vesi-/viemäriverkkoon 2000 -luvulla.

Tarut ja tositarinat

Järven eteläpäässä on ilmeisesti ollut joskus sikala, mikä on vaikuttanut vedenlaatuun. Länsirannalla olevilta aktiivisesti viljellyiltä peltoalueilta luultavasti tulee edelleen ravinnevalumia järveen, johtuen suojavyöhykkeiden puutteesta. Tästä merkkinä runsasravinteisuutta ilmentävä osamankäämiesiintymä juuri länsirannalla.

1970-1980 luvuilla järvessä on ilmeisesti ollut elinvoimainen jokirapukanta, joka on sittemmin romahtanut käytännössä paikalliseen sukupuuttoon. Ilmeisesti tämän jälkeen järveen on istutettu täplärapuja, mutta niiden runsastumisesta minulla ei ole tietoa (v. 2011).

Aiheesta muualla