Kataloistenjärvi (35.793.1.008)

Hoppa till: navigering, sök








1 235 510 m³
0,00124 km³
1 235 510 000 l

Kataloistenjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kataloistenjärvi
Sjönummer: 35.793.1.008
Avrinningsområde: Teuronjärvenojan valuma-alue (35.793)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 106,77 ha
Djup: 1,85 m
Medeldjup: 1,16 m
Volym: 1 235 510 m³0,00124 km³
1 235 510 000 l

Strandlinje: 6,64 km
Höjd över havet: 127,1 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Karppi, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 1' 14.16", 24° 56' 38.4"

Järven erityispiirteet

Kataloistenjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 7km lounaan suuntaan Lammin taajamasta. Järven pinta-ala on 1,07km², josta kolmen saaren pinta-alat ovat 2ha. Järven suurin syvyys on vain 1,85m. Järven valuma-alue koostuu mm. ojitetuista suoalueista ja pienestä Hauki-Heikin järvestä. Suurimman osan valuma-alueesta haukkaavat metsät (55%), mutta järven eteläpuolella olevat peltomaat vaikuttavat järveen voimakkaasti (osuus 25%). Valuma-alue on kooltaan 106,8km². Keskimääräinen viipymä järvessä on noin 6kk.

Tyypiltään järvi on matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä.

Nykytila ja suojelu

Järvi on melko rehevä ja sen vesi on sameaa, johtuen valuma-alueen valumista, runsaasta kasviplanktonin tuotannosta ja voimakkaasta pohjasedimentin sekoittumisesta. Mataluuden ja voimakkaan sekoittumisen seurauksena järvessä ei esiinny lämpötilojen osalta kerrostuneisuutta. Tämän ansiosta järven happitilanne on pysynyt hyvänä, vaikka hapenkulutus on voimakasta.

Järvellä on tehty vesistötutkimuksia kaikkiaan yli 40 kertaa 1970-luvulta lähtien, joista kuitenkin vain yksi on tehty 2000-luvulla. Veden pH on pysynyt mittauksien aikana lähes neutraalina, mutta humuspitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Tähän on voinut vaikuttaa tehdyt ojitukset ja sateet.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven rehevyyden ansiosta järvellä on runsas ja monipuolinen vesikasvi- ja vesilintulajisto. Eräässä tutkimuksessa järvi luokiteltiin osmankäämi-sarpiotyyppiin. Järvellä kasvaa hyvin laajoja upos- ja kelluslehtikasvustoja. Runsaimmin esiintyy vesiruttoa. Hämäläiseen maisemaan erikoisin vesikasvi lienee konnanulpukka. Muita lajeja ovat mm. pikkulimaska, järvikaisla, järvikorte ja pikkuvita. Kaiken kaikkiaan vesikasvillisuus peittää lähes kokonaan järven.

Järvellä toteutettiin kalastokartoitus kesällä 1999. Särkikaloja saatiin eniten (75% saaliis määrästä) ja runsaimmat lajit olivat särki, suutari ja ahven.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvi on virkistysarvoltaan luokiteltu hyväksi. Toisaalta kalavetenä järvi on vain tyydyttävä ja raakaveden ottoon järvi soveltuu huonosti. Varsinkin kesän loppupuolella sinilevää todettiin tutkimuksissa olleen huomattavan paljon.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla