Katumajärvi (35.236.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








26 701 300 m³
0,0267 km³
26 701 300 000 l

Katumajärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Katumajärvi
Sjönummer: 35.236.1.001
Avrinningsområde: Katumajärven valuma-alue (35.236)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 377,7 ha
Djup: 18,89 m
Medeldjup: 7,07 m
Volym: 26 701 300 m³0,0267 km³
26 701 300 000 l

Strandlinje: 17,46 km
Höjd över havet: 81 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

2 lokakuu 2016
Inga alger
Uimaranta 2

28 elokuu 2016
Inga alger
Uimaranta 2

13 elokuu 2016
Inga alger
Uimaranta 2

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Hauki, Karppi, Muikku, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 59' 11.4", 24° 31' 56.28"

Järven erityispiirteet

Katumajärvi pähkinänkuoressa

  • Katumajärvi sijaitsee Hämeenlinnan keskustan tuntumassa.
  • Kuuluu Vanajanlaakson kulttuurimaisemaan.
  • Katumajärven virkistyskäyttömerkitys on suuri.
  • Katumajärvi on melko rehevä ja virkistyskäyttökelpoisuudeltaan tyydyttävä.
  • Vedet purkautuvat Kutalanojan kautta Vanajaveteen ja kuuluu siten Kokemäenjoen vesistöön.
  • Saa vetensä ensisijaisesti järven pohjoispäähän laskevasta Ruununmyllynojasta, jonka latvavetenä on lähes luonnontilainen, veden laadultaan erinomainen Kankaistenjärvi. Myllyoja kulkee läpi peltoalueiden ja humusvetisen Matkolammin.
  • Pinta-ala on 375 ha ja suurin syvyys noin 18 m.
  • Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 51 km², josta lähivaluma-alue muodostaa viidenneksen.
  • Veden teoreettinen kokonaisviipymä noin 21 kk.
  • Katumajärvessä on kolme saarta.
  • Järvellä kalastetaan säännöllisesti.
  • Järven rannalla on neljä virallista uimarantaa, paljon loma-asutusta, haja-asutusta sekä varsinkin länsirannalla kiinteää asutusta ja teollisuutta. Järven rantamilla on myös useita matkailukohteita kuten Vanajanlinna, Katisten Kartano sekä kaksi golfkenttää.

Nykytila ja suojelu

Katumajärven suojeluyhdistys ry on toiminut järven kuormituksen vähentämiseksi jo vuodesta 1991 lähtien. Tänä aikana yhdistys on mm. tehnyt Hämeenlinnan kaupungille viitisentoista aloitetta järven tilan kohentamiseksi.

Aloitteista ovat toteutuneet mm. Valkamatien uimarannalle rakennettu matonpesupaikka, Vanajanlinnan vuotavaa viemäriä on kunnostettu, Kipinäniemeen on saatu viemäröinti, kaislikoiden niitto on aloitettu. Suojeluyhdistys on myös pyytänyt Hämeenlinnan kaupunkia kehittämään järven ympärillä olevaa viemäriverkostoa kiirehtimällä Mäskälän, Loukastenharjun ja Harvoilanmäen alueen viemäriverkoston rakentamista ja kehottamaan vanhoja omakotitaloja liittymään valmiina olevaan viemäriverkostoon, esim. Rantatien alueella.

Vuonna 1998 yhdessä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston kanssa käynnistettiin vesinäytteiden otto järveen laskevista ojista ja joista. Vuonna 2001 Katumajärven suojeluyhdistys lähti valmistelemaan Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen- projektia kuntayhtymän ympäristöosaston ja muiden seudun vesiensuojeluyhdistysten kanssa.

Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanke oli Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen vetämä EAKR-rahoitteinen järvien suojelu- ja kunnostusprojekti (v.2002-2006), joka kohdistui kahdeksan kantahämäläisen järven valuma-alueille. Katumajärvellä tehtiin mm. vedenlaatu-, sedimentti- ja kasvillisuustutkimuksia, vesikasvillisuuden niittoa, hoitakalastettu, rakennettu laskeutusallas-kosteikkoja, sekä tehty järven kuormitusselvitys ja hulevesitutkimus.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalat

Katumajärvi on melko hyvä kalavesi. Yleisimmät kalalajit ovat ahven ja särki, jotka muodostavat noin puolet kalakannasta. Seuraavaksi yleisimmät kalalajit ovat lahna, kiiski, salakka ja hauki. Muikun määrä on vähentynyt. Katumajärveen on istutettu vuoden 1995 jälkeen mm. karppeja, kirjolohta, siikaa, kuhaa sekä joki- ja täplärapuja. Kalojen raskasmetalli- ja PCB-pitoisuudet sekä radioaktiivisuus ovat alhaisia, eivätkä rajoita kalojen käyttöä ravinnoksi.

Linnut

Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi ja sen pesimislinnustoa ovat naurulokki, nokikana, mustakurkku-uikku, härkälintu, kuikka ja silkkiuikku.

Järven tuntuman lintulajistoon kuuluu myö nuolihaukka. Ruununmyllyjoki- ja Kutalanjokivarressa elää runsaasti yölaulajia, esim. satakieli, luhtakerttunen ja harvinainen viitasirkkalintu. Lisäksi talvehtimassa on ajoittain havaittu koskikara.

Vesikasvillisuus

Katumajärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus vuosina 1989 ja 2003. Kartoitukset on tehty maastotyönä ilmakuvausta apuna käyttäen.

Katumajärven kaakkois- ja luoteispäitä luonnehtivat hiesuvaltaiset rannat kortteikkoineen ja ruovikoineen. Järven keskivaiheilla on kalliorantoja, joiden kohdalla kasvillisuusvyöhykkeet ovat kapeimmillaan. Moreenirantoja on siellä täällä ympäri järven. Katumajärven yleisimmät ilmaversolajit ovat järvikorte ja järviruoko. Kelluslehtisistä runsaimpia ovat ulpukka ja vesitatar. Sarojen, vesitattaren ja isosorsimon määr näyttäisi kasvaneen verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Rehevöitymistä kuvaavaa lajistoa ovat ilmaversoista kauniskukkainen sarjarimpi, kapeaosmankäämi ja haarapalpakko sekä kellulehtisistä pystykeiholehti ja uposkasveista karvalehti ja pitkälehtivita. Katumajärven vesikasvistoon kuuluvat mm. isolumme, katkeravesirikko, rantaleinikki jne. Runsastunutta tulokaslajistoa ovat vesirutto ja isosorsimo. Rannoilla viihtyvät mm. isokierto, purolitukka ja rohtoraunioyrtti. Amerikasta maahamme tuotu tulokaslaji isosorsimo ja levinnyt myös Katumajärvelle. Se on löytynyt kasvirekisterin mukaan jo v. 1970 Katumajärveltä.

(Lähde: Heli Jutila & Anniina Simola, JÄRKI-hanke 2005)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Katumajärven nimi on kiehtonut menneitten vuosikymmenien ihmisiä keksimään mitä erilaisimpia taruja ja myyttejä järven nimestä. Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan käännytetyt hämäläiset kävivät pimeän tultua pesemässä kasteensa pois tuolloisessa erämaajärvessä. Toisen kansantarinan mukaan järvi on syntynyt Ilmattaren, ikuisen immen, kyynelistä.

Katumajärven pohja-allas on 1,8 miljardia vuotta vanhassa peruskalliossa. Sen syvin kohta on maailman vanhimpien poimuvuorten ns. Svekofennidien hautavajoama. Satojen miljoonien vuosien aikana monet geologiset tapahtumat ovat muokanneet maastoa. Mantereenlinnan jyrkät kallioseinämät kertovat muinaisesta lohkoliikunnasta. Katumajärven seudun liuskeiset kivilajit kertovat muinaisista maanjäristyksistä ja tulivuoren purkauksista alueella.

Geologisen "lähihistorian" neljästä jäätiköitymiskaudesta viimeinen poistui Hämeenlinnan seudulta niin, että sulavan jään eteneminen tapahtui Katumajärven pituussuunnassa, mikä taas selittää sen, ettei se liikaa viilannut Kappolan- eikä Mantereenvuorta, eikä liioin kallioista Tuomarinsaarta. Jäätiköitymiskausien jälkeen noin 8000 vuotta e.Kr. Ancylusjärvi ulottui Hämeenlinnan seudulle asti, jolloin Vanajavesi oli Itämeren lahti ja Katumajärvi salmen yhdistämänä osa Vanajavettä

Aiheesta muualla