Keihäsjärvi (35.351.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Keihäsjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Keihäsjärvi
Sjönummer: 35.351.1.001
Avrinningsområde: Keihäsjärven lähialue (35.351)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 208,35 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 18,84 km
Höjd över havet: 99,9 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

22 huhtikuu 2018 12:00:00
+40 cm (Vattenståndet)
Suitsilahti

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven och Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 53' 33.36", 23° 42' 17.64"

Järven erityispiirteet

Keihäsjärvi sijaitsee Kurun taajaman kupeessa. Hevossaaressa aiemmin toiminut leirintäalue on lopettanut toimintansa. Järvi kerää vesiä laajalta alueelta ennen niiden laskua Näsijärveen kuuluvaan Kurunlahteen. Valuma-alueen koko on kaikkiaan 192 km², josta järvien (vesialan) osuus on 5,3 %. Suurimmat tulo-ojat ovat Työtönjoki ja Iso Särkijärvestä laskeva Myllypuro. Valuma-alue koostuu pääasiassa soista ja metsistä, mutta myös peltoa on jonkin verran. Järven rannoilla on sekä vakinaista asutusta että loma-asutusta. Työtönjoen valuma-alueella sijaitsee myös Kurun käytöstä poistettu kaatopaikka, jonka vaikutukset eivät ulotu Keihäsjärveen saakka.

Maksimisyvyys: 18 m

Veden keskiviipymä: 84 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Keihäsjärven veden laatua on tutkittu vuosina 1973, 1975, 1998, 2001 ja 2013. Lisäksi järven kalastoa on selvitetty koekalastuksin vuonna 2001 (Moilanen 2002). Vuonna 2001 suoritettujen koekalastusten perusteella Keihäsjärvessä on tavanomaisten saalislajien eli hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja mateen lisäksi muikkua. Järveen on istutettu myös kuhaa ja siikaa, mutta niitä ei saaliiksi saatu.

Suuren valuma-alueen seurauksena veden vaihtuvuus on verrattain nopeaa. Syvänne on kuitenkin varsin syvä ja kerrostuu lämpötilan mukaan. Kesäaikaan tämä voi aiheuttaa happiongelmia alusvedessä. Kesällä 2007 pohjan lähellä havaittiinkin happivajetta, mutta ei hapettomuutta. Talvitulosten perusteella myös talviaikaan voi esiintyä voimakastakin happivajetta. Talvella 2013 happitilanne oli kuitenkin varsin hyvä, sillä pohjan lähelläkin happipitoisuus oli 4,3 mg/l. Happitilanne on pysynyt todennäköisesti hyvänä läpi talven. Talvella hapen kulumista voimistaa humuksen runsaus. Lisäksi sääoloista johtuvat erot valumissa säätelevät talviaikaan happitilanteen kehittymistä ja aiheuttavat vaihtelua eri vuosien kesken. Runsaat valumat leutoina talvina helpottavat järvien happitilannetta.

Humusta Keihäsjärven vedessä on luontaisesti runsaasti, minkä seurauksena vesi on väriltään hyvin tummaa. Veden pH on humusvesille tyypillisesti alhainen ja puskurikyky heikko. Särjen lisääntymisen onnistuminen on kuitenkin merkki pH:n pysymisestä kalaston kannalta vielä siedettävällä tasolla, vaikkei se ravulle riitäkään. Fosforipitoisuus on ollut humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut. Levien määrää epäsuorasti kuvaava klorofyllipitoisuus on tutkittu kertaalleen; se oli silloin lievästi rehevän ja rehevän veden rajoilla ollen sopusoinnussa käytettävissä olevien fosforitulosten kanssa.

Keihäsjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on lähellä välttävää tasoa. Luokitukseen vaikuttavat veden tumma väri, veden happamuus ja voimakas humusleima. Ajoittain on todettu myös lieviä happitalouden häiriöitä.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2014

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla