Keljonjärvi (35.728.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








4 401 340 m³
0,0044 km³
4 401 340 000 l

Keljonjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Keljonjärvi
Sjönummer: 35.728.1.001
Avrinningsområde: Keljonjärven valuma-alue (35.728)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 172,55 ha
Djup: 10,36 m
Medeldjup: 2,58 m
Volym: 4 401 340 m³0,0044 km³
4 401 340 000 l

Strandlinje: 11,93 km
Höjd över havet: 84,2 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 28' 59.88", 24° 21' 53.28"

Järven erityispiirteet

Keljonjärvi sijaitsee Kangasalan kunnassa Sahalahden taajaman pohjoispuolella. Järvellä on pinta-alaa 5,10km² ja sen suurin syvyys on 10,3m. Järven valuma-alue on kooltaan 72,32km². Lähivaluma-alue koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta, kun kauempana valuma-alueella alue on metsäistä ja soista. Järvi laskee Längelmäveteen Saksalanselän alueelle.

Järven vesi on väriltään ruskeaa. Vesi on runsashumuksista, johtuen valuma-alueella olevista soista, ja hapanta talvisin, mutta kesäisin jopa emäksistä. Järvellä on usein sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Vedestä on myös toisinaan mitattu ulosteperäisiä bakteereja. Järven rehevyystaso on korkea.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 163 kertaa vuosina 1967-2014. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 109kpl suoritettiin järven Röyttänveden ja Längelmäveden välisessä salmessa noin 150m Suoniemensillantien sillasta itään. Näytteet otettiin 0,1-1,0m syvyydestä ja 2-4 kertaa vuodessa. Mittauksissa ei tutkittu veden hapen kyllästysastetta vuoden 1986 jälkeen. Myöskään näkösyvyyttä ei mitattu säännöllisesti.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 42,6µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 927,3µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne fosforin pitoisuuksissa, kun taas typen osalta pitoisuudet ovat olleet nousussa. 2000-luvun mittauksista hieman yli 50% on saatu tulokseksi yli 1000µg/l, kun ennen vuosituhannen vaihtumista yhtä korkeita pitoisuuksia mitattiin noin 27% mittauksista. Kokonaisfosforin osalta pitoisuudet olivat ennen 1990-lukua 40-60µg/l, kun viimeaikoina pitoisuudet ovat olleet 30-50µg/l.


Mittauksista 50kpl suoritettiin noin 100m Keljonsaaresta etelään. Mittauskohdassa on 9,7m syvää ja näytteet otettiin 1-9m syvyydeltä. Näytteitä on otettu yleensä kerran vuodessa. Näkösyvyys mittauspaikalla on ollut keskimäärin 0,95m.

Päällysveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 80% ja alusveden hapenkylläisyys oli 13%. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja, jotka vaikuttavat alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin. Päällysvedessä esiintyi kaksi kertaa ylikyllästyneisyyttä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 46,2µg/l ja alusvedessä 147µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40-60µg/l välillä. Alusvedessä esiintyi hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60% mittauksista saatiin alusvedestä tulokseksi yli 100µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 849µg/l. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1653µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat hyvin lieväsä nousussa, joka näkyi lähinnä korkeiden pitoisuuksien esiintymisen tihentymisenä viime aikoina. Alusvedessä sen sijaan esiintyi alle 1000µg/l pitoisuuksia vain joka viidennessä näytteessä. Korkein alusvedestä mitattu kokonaistypen määrä oli 2900µg/l vuonna 1999. Yli 2000µg/l pitoisuuksia mitattiin kaikkiaan 13 kertaa eli noin joka kolmannessa näytteessä.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on tyydyttävä, jos kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l ja välttävä pitoisuuden ollessa 50-100µg/l.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla