Kerpuajärvi (65.535.1.002)

Hoppa till: navigering, sök












Kerpuajärvi är en medelstor insjö i Kemijoki (65) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Lapplands landskap. Den hör till ELY-centralen i Lapplands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kerpuajärvi
Sjönummer: 65.535.1.002
Avrinningsområde: Kerpuajoen valuma-alue (65.535)
Huvudavrinningsområde: Kemijoki (65)

Basuppgifter

Yta: 39,18 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 2,57 km
Höjd över havet:

Administrativa områden

Kommun: Kittilä
Landskap: Lapin maakunta
ELY-central: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kemijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

67° 19' 37.2", 24° 41' 41.28"

Järven erityispiirteet

Kerpuajärvi on matala ja hyvin reheväkasvuinen. Järven rantametsät ovat itärannalla koivuvaltaisia kangasmetsiä, muutoin soista rämettä - korpea, jonka reunassa kapea koivuvyöhyke. Rantapensaikkovyöhyke on matalahko, leveydeltään alle 10 m. Koko järveä ympäröi melko tasaleveä (30 - 50 m) ja yhtenäinen sara - kortevyöhyke.

Nykytila ja suojelu

Kerpuajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven saraikossa valtalajeja pullosara (Carex rostrata) ja vesisara (Carex aquatilis). Kasvusto on paikoitellen pelkästään järvikortetta, paikoitellen saravaltaista. Myös raatetta kasvaa siellä täällä. Mosaiikkimaisuutta kasvillisuudessa on vain vähän. Vesirajassa on kapea vyöhyke viiltosara (Carex acuta) kasvustoja. Upos- ja kelluslehtisen kasvillisuuden valtalajina lumme, jota kasvaa runsaasti koko järven alueella. Runsaasti esiintyy myös uistinvitaa ja vesisammalkasvustoja on paljon ympäri järven.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven virkistyskäyttö painottunee vesilintujen metsästykseen. Järven rantaniityillä on aiemmin harjoitettu niittytaloutta.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi