Kilpijärvi (19.007.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








4 703 050 m³
0,0047 km³
4 703 050 000 l

Kilpijärvi är en ganska stor insjö i Mustijoki (19) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kilpijärvi
Sjönummer: 19.007.1.001
Avrinningsområde: Kilpiojan valuma-alue (19.007)
Huvudavrinningsområde: Mustijoki (19)

Basuppgifter

Yta: 263,81 ha
Djup: 2,38 m
Medeldjup: 1,78 m
Volym: 4 703 050 m³0,0047 km³
4 703 050 000 l

Strandlinje: 12 km
Höjd över havet: 78,1 m

Administrativa områden

Kommun: Mäntsälä
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

7 elokuu 2014
Inga alger
Havaintopaikka 2

7 elokuu 2014
24,9 °C
Havaintopaikka 2

15 heinäkuu 2014
22 °C
Havaintopaikka 2

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Hauki, Jokirapu, Karppi och Suutari

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 41' 41.64", 25° 13' 1.56"

Järven erityispiirteet

Kilpijärvi sijaitsee Mäntsälän keskiosassa. Järvi on pinta-alaltaan 2,6 km2. Kilpijärven suurin syvyys on 2,38 m ja keskisyvyys 1,78 m eli se on hyvin matala järvi. Valuma-alueen pinta-ala on noin 18,2 km2.

Kilpijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka on välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Kilpijärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.

Kilpijärvi on runsasravinteinen ja savisamea. Kilpijärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä. Näkösyvyys on 0,4m.

Kilpijärven itärantaan rajautuu Lukon 1-luokan pohjavesialue. Kilpijärven itäranta on alustavan tulvariskien arvioinnin mukaan tulvariskialuetta. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järville.

Veden laatu

Kilpijärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (80 µg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (90 µg/l) perusteella. Kilpijärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1616 µg/l. Kilpijärvellä esiintyy kevättalvella happivajausta pohjan läheisessä kerroksessa. Järvessä on havaittu kalakuolemia.

Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Kilpijärvellä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat kasvussa. Kilpijärven klorofyllipitoisuus vaikuttaisi vähän laskeneen 2000-luvun alkupuolen arvoista.

Nykytila ja suojelu

Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan suunnitteluun ja toteutukseen.

• Ruonanoja, Mäntsälä: Kilpijärven pohjoispäässä sijaitsevan laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja.

• Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä: Sälinkään kartanoseuran kylätoimintaryhmä toteutti Kilpijärven pohjoispäähän laskevaan Ruonanojaan 1,3 hehtaarin suuruisen laskeutusaltaan. Ruonanojan valuma-alue on 8,8 km2 eli 40 % järven valuma-alueesta. Ruonanojan valuma-alueesta 25 % on peltoa. Tavoitteena oli ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kilpijärvessä. Hankkeen kohderyhminä olivat järven kalastuskunnat, ranta-asukkaat, kyläläiset ja kuntalaiset. Mäntsälän kunnalla on tekopohjaveden ottamiseen lupa, jota se ei ole pystynyt hyödyntämään veden huonon laadun vuoksi, joten veden laadun paraneminen on myös kunnan etu. Hanke toteutettiin vuosien 2004-2005 aikana.

Kilpijärvellä on tehty lähes vuosittain päivän mittainen hoitokalastus. Järvellä on useampana talvena käytetty rannalla sijaitsevaa ilmastuspumppua, jolla on työnnetty ilmaa jään alle. Keväällä 2011 Kilpijärvellä on nuotattu vesiruttoa venerannasta. Lisäksi vuosittain on niitetty vesikasveja lähinnä Rantapuistossa, joka on kylän yhteinen veneranta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä (järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny.

Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, karppia ja ankeriasta.

Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Kilpijärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010 ja 2013. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 77,3 % vuonna 2004, 41,7 % vuonna 2007, 6,1 % vuonna 2010 ja 25,0 % vuonna 2013. Vedenlaatutulosten perusteella Kilpijärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8 – 10.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli kasvanut 70 kappaleeseen. Kilpijärven pohjoispuolella toimii vesiosuuskunta Sälinkää, joka on rakennettu vuosien 2007-2010 aikana. Sälinkään kyläalue on Mäntsälän Veden toiminta-aluetta.

Kilpijärvellä on yksi kunnan uimaranta (Sälinkään ranta) järven pohjoisrannalla. Kilpijärvi sijaitsee keskellä Sälinkään kylää ja sillä on suuri virkistyskäyttö- ja maisema-arvo kyläläisille. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. Paikallista aktiivisuutta edustavat Kilpijärven ja Soukkion osakaskunnat ja Sälinkään kylätoimintaryhmä ja kartanoseura.

Tarut ja tositarinat

Seuranta ja tarkkailu

Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Kilpijärven veden laatua vuosittain 1994-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Kilpijärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Kilpijärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.

Kesällä 2018 Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus kävi Kilpijärvellä näytteenotossa kaksi kertaa. Pintavedessä happea oli 113mg/l, kokonaisfosforia 99µg/l ja klorofylli-a oli 72µg/l.

Aiheesta muualla

Julkaisut

Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)