Kirkkojärvi (35.729.1.004)

Hoppa till: navigering, sök

Kirkkojärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kirkkojärvi
Sjönummer: 35.729.1.004
Avrinningsområde: Myllyojan valuma-alue (35.729)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 241,53 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 15,73 km
Höjd över havet: 84,6 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 27' 25.2", 24° 20' 21.48"

Järven erityispiirteet

Kirkkojärvi on pieni, pinta-alaltaan noin 2,5 km². Järven keskisyvyys on melkein 5 m ja maksimisyvyys on 23 m. Järvi laskee Längelmäveteen Myllyojan kautta. Kirkkojärvi sijaitsee Kangasalan kaupungista 13 km itään Sahalahden taajaman eteläpuolella.

Valuma-alue (36,5 km²) on peltovaltaista ja alueella on runsaasti haja-asutusta. Etenkin vapaa-ajan asuntoja on rakennettu tiheästi järven rannoille. Järven pohjoispuolella sijaitsee Saunalahden kyläkeskus. Järven länsipuoli on selvästi metsävaltaisempaa kuin muut alueet. Valuma-alueen metsäalueet ovat havu- tai sekametsää. Maaperästä noin puolet on savea ja loput alueista ovat moreeni- tai kalliomaavaltaista.

Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä.

Nykytila ja suojelu

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 62 kertaa vuosina 1962-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 39 tehtiin Hullonkärjestä 400m luoteeseen ikavälillä 1962-2012. Ensimmäisiltä mittausvuosilta ei ole esimerkiksi kokonaisfosforia mitattu. Syvyyttä mittauskohdassa on 20m. Näkösyvyys tällä mittauspaikalla on ollut keskimäärin 2,1m.

Tuloksien mukaan keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 81,7% ja 19m syvyydessä 18,5%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 28µg/l ja alusvedessä 36µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 944µg/l ja alusvedessä 1331µg/l.

Mittauksista 19 tehtiin järven eteläosassa kapeimmassa kohtaa noin 850m järven kaakkoispäädystä luoteeseen. Mittaukset suoritettiin aikavälillä 1964-2001. Mittauspaikalla on noin 11m syvää. Näkösyvyys oli mittauksissa noin 1,7m.

Tässä järven osassa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 84% ja alusvedessä 24%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 29µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 1010µg/l ja 1397µg/l.

Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut.

Järveen joutui aiemmin haja-asutuksen, Saarioisten paikallisen tehtaan sekä Pakkalan Osuusmeijerin jätevesiä. Nykyään vedet johdetaan Sahalahden jätevedenpuhdistamon kautta Myllyojaan ja Längelmäveteen.

Kirkkojärvi, läh.jpg

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvessä on todettu lähes säännöllisesti ulosteperäisiä bakteereja, jotka heikentävät veden hygieenistä laatua. Uimisen kannalta vesi on kuitenkin hyvää. Yleisesti järvi soveltuu virkityskäyttöön hyvin.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla