Kirrinen (35.772.1.009)

Hoppa till: navigering, sök












Kirrinen är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kirrinen
Sjönummer: 35.772.1.009
Avrinningsområde: Hauhonselän alue (35.772)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 33,87 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 3,22 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku, Suutari, Säyne (kala) och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 8' 49.92", 24° 35' 51.36"

Järven erityispiirteet

Kirrinen sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla noin 2,5km Hauhon taajamasta kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 33,8ha ja syvyyttä 4,4m. Järvi laskee Kaivanto-ojan kautta Vuorenselkään ja lopulta Hauhonselkään.

Nykytila ja suojelu

Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta:ssa on tuloksia kaikkiaan 129 näytteenotosta järvellä. Ensimmäisen kerran näytteitä on otettu vuonna 1980 ja viimeisimmän kerran vuonna 2008. Näytteitä on otettu useita vuosittain ja näytteenottajina ovat toimineet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus, K-ryhmän koetila sekä toimija, jonka tietoja ei ole ilmoitettu.

Järven veden laadussa on tapahtunut huomattavia muutoksia mittausaikana. Tuloksista on nähtävissä, että happipitoisuus on vaihdellut päällysvedessä 123% yläkyllästyneisyydestä alle 20% happivajeeseen. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut pääosin alle 20% ja muutamana vuonna on esiintynyt happikatoja. Viimeisimmissä mittauksissa päällysveden hapen kyllästysaste oli 54% ja alusveden 33%. Keskiarvo alusveden happitilanteesta on 19%.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on myöskin vaihdellut huomattavasti. Alimmillaan pitoisuus on ollut päällysvedessä noin 10µg/l tasolla ja korkeimmillaan yli 80µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut alimmillaan noin 30µg/l ja enimmillään jopa 450µg/l. Viimeisimmissä mittauksissa pitoisuus oli alusvedessä 24µg/l, jonka perusteella järven veden laatu olisi hyvän tasolla. On kuitenkin muistettava suuret vaihtelut ja esimerkiksi vuonna 2003 pitoisuus oli alusvedessä 240µg/l, jonka perusteella sisäinen kuormitus on erittäin voimakasta ja veden laatu huono. Keskiarvo alusveden fosforipitoisuudesta on 76µg/l, joka on välttävän tasolla pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut pääosin 500-800µg/l tasolla, jonkin korkeimmat pitoisuudet ovat olleet jopa 3500µg/l päällysvedessä. Alusvedessä korkeimmat pitoisuudet ovat olleet n. 2400µg/l. Viimeisimmät tulokset ovat: pitoisuus päällysvedessä 1840µg/l ja alusvedessä 2370µg/l. Sekä päällysveden että alusveden typpipitoisuuksien keskiarvo on 931µg/l.

Näkösyvyys on vaihdellut 0,7m ja 3m välillä. Tulosten keskiarvo on noin 1,6m.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven länsirannalla on Hahkialan Kartano.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla