Kivijärvi (14.165.1.009)

Hoppa till: navigering, sök

Kivijärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kivijärvi
Sjönummer: 14.165.1.009
Avrinningsområde: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 214,87 ha
Djup: 12 m
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 18,46 km
Höjd över havet: 99,8 m

Administrativa områden

Kommun: Hollola
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 2' 57.48", 25° 48' 51.48"

Järven erityispiirteet

Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11m.

Nykytila ja suojelu

Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1m.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980-2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20-50µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi.

Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1600µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1000µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1100µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi.

Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0% ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25%. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100%), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80%:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40%:in.

Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu ainakin kuhaa, haukea ja planktonsiikaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)

Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet

Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet

Arkiomaanjärvi | Hahmajärvi | Hepolammi | Haukijärvi | Hirvijärvi | Iso Tiilijärvi | Järvistenjärvi | Kaakeli | Keski-Tiilijärvi | Kiikunlähde | Kivijärvi | Kutajärvi | Kastarlammi | Ketarlammi | Kotajärvi | Koveroinen | Likojärvi (l) | Likojärvi (i) | Sairakkalanjärvi | Soltinjärvi | Matjärvi | Mustajärvi | Mustalammi | Tekolampi | Tuohijärvi | Työtjärvi | Vesijärvi | Vähä Tiilijärvi