Koikeroinen (35.593.1.008)

Hoppa till: navigering, sök












Koikeroinen är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Koikeroinen
Sjönummer: 35.593.1.008
Avrinningsområde: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 74,17 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 11,74 km
Höjd över havet: 108,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

10 heinäkuu 2015 13:54:00
0,7 m (Siktdjupet)
Jaskaranlammi

10 heinäkuu 2015 13:54:00
Lite alger
Jaskaranlammi

10 heinäkuu 2015 13:54:00
22 °C
Jaskaranlammi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 43' 27.48", 23° 31' 4.8"

Järven erityispiirteet

Koikeroinen sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan länsipuolella ja laskee vetensä Mälitynjärven kautta Karhejärven Pahaniemenselkään. Koikeroiseen laskevat Hangasjärven, Ahvenlammin ja Laihalammin vedet. Valuma-alue on metsävaltainen. Hangasjärven ja Ahvenlammen suunnilta laskevien ojien varrella sijaitsee jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. Myös Koikeroisen rannoilla sijaitsee melko runsaasti mökkejä. Valuma-alueen pohjoisosassa sijaitsee laajahkoja suoalueita.

Maksimisyvyys: 9 m

Veden keskiviipymä: 300 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Koikeroisen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1964, 1966, 1974, 1989, 2004 ja 2005. Vuoden 1974 tuloksia ei ole käytettävissä.

Koikeroisen vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Järven humusleima ja veden väriluku olivat 1960-luvulla selvästi nykyistä pienemmät. Humuksen suuresta määrästä johtuen veden happamuustaso on laskenut melko alhaiseksi. Rapujen kannalta veden pH-taso laskee talvisin lähelle kriittistä tasoa, sillä ravuille soveltuvan veden pH:n tulisi suositusten mukaan olla yli 6,0. Kesäisin veden pH on luontaisesti hiukan korkeampi kuin talvella levien perustuotannon ansiosta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Veden sähkönjohtavuus on järvivedelle normaali.

Ravinnetaso on vaihdellut lievästi rehevien ja rehevien vesien tasolla, joten järveen näyttäisi tulevan kuormitusta joko lähivaluma-alueella sijaitsevilta pelloilta tai haja-asutuksesta. Rehevyystaso on luonnontasosta selvästi kohonnut, mikä mahdollistaa voimakkaan levätuotannon. Kesällä 2004 levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin reheville vesille ominaisesti. Runsas levämäärä oli kohottanut pintaveden ravinnepitoisuuksia ja veden pH:ta. Fosforipitoisuutta ei ole määritetty 60-luvulla, joten rehevyystason kehityksestä ei voida sanoa mitään varmuudella.

Järven happitalous on pysynyt kohonneesta rehevyystasosta ja suuresta humusleimasta huolimatta talvisin melko hyvänä. Alusvedessä on todettu lievää hapen kulumista, mutta pintavedessä happipitoisuus on säilynyt varsin korkeana. Talven 2005 osalta pohjan läheisen vesikerroksen happitilanteesta ei ole tietoa. Kesällä 2004 vedessä todettiin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, ja happitilanne oli heikentynyt tyydyttävälle tai jopa välttävälle tasolle. Pintavedessäkin todettiin selvää happivajetta levätuotannosta huolimatta. Pohjan lähellä todettiin happikato, ja jo 5 metrin syvyydellä vesi oli vähähappista. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt happikadon seurauksena, mikä näkyi pohjan läheisen vesikerroksessa kohonneina ravinnepitoisuuksina.

Koikeroinen soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää laatuluokkaa. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, korkea humusleima, luonnontilaisesta tasosta kohonnut ravinnetaso sekä kesällä 2005 todettu happitalouden häiriö.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla