Kotkijärvi (35.774.1.005)

Hoppa till: navigering, sök












Kotkijärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kotkijärvi
Sjönummer: 35.774.1.005
Avrinningsområde: Pyhäjärven alue (35.774)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 80,69 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 5,28 km
Höjd över havet: 89,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 9' 15.84", 24° 40' 52.32"

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa Hämeenlinnan kunnassa luoteeseen Tuuloksen taajamasta. Etäisyyttä Tuulokseen on noin 9km ja Hämeenlinnan kaupunkiin 21km. Järven pohjoispuolella kulkee Lahdentie 12. Pohjoispuolella on myös suurempi Pyhäjärvi, johon Kotkijärvi laskee Koskenojaa pitkin. Järvellä on kokoa noin 81ha, syvyyttä enimmillään 3m ja rantaviivaa 4,8km.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja järven vesi on tummaa väriltään.. Järvi on rehevä, humuksinen ja matala, johon kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta lähivaluma-alueella peltoja halkovien ojien kautta. Järveä on tutkittu ensimäisen kerran vuonna 1977, jonka jälkeen tutkimuksia on tehty seitsemän kertaa pääasiassa vuoden 2000 jälkeen.

Ravinnekuormituksesta johtuen järven tila vaihtelee. Esimerkiksi pH vaihtelee neutraalin 7 molemmilla puolilla ja happipitoisuus voi olla pintakerroksessa ylikylläinen 102%, kun taas pohjasta on mitattu toisinaan 51%.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvellä on suuri lahnakanta. Hoitokalastus aloitettiin keväällä 2012.

Järven rehevyyden seurauksena järveen laskevien ojien suut ja jotkin lahdelmat ovat vesikasvillisuuden täyttämiä. Järven etelärannoilla on järviruokoa ja kelluslehtisiä leveänä vyöhykkeenä. Muutenkin ranta- ja vesikasvillisuus on lajistoltaan runsasta. Järvellä viihtyy mm. myrkkykeiso, järvikaisla, vehka, rantapalpakko, pohjalumme, ahvenvita ja rantakukka. Järven ympäristöstä löytyy lisäksi mm. Hankalan lehmusmetsä.

Järvi on tärkeä linnustolle ja järvellä onkin tavattu mm. laulujoutsen, harmaahaikara, nauru- ja kalalokki sekä punasotka.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rehevyys ja mataluus heikentää virkistyskelpoisuutta.

Tarut ja tositarinat

Sisällisodassa valkoiset ja saksalaiset liittolaiset järjestivät puolustuslinjan eteneviä ja ylivoimaisia punaisia vastaan Kotkijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella.

Aiheesta muualla