Kovesjärvi (35.554.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Kovesjärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kovesjärvi
Sjönummer: 35.554.1.001
Avrinningsområde: Kovesjärven valuma-alue (35.554)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 225,43 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 9,37 km
Höjd över havet: 148,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 3' 33.48", 22° 50' 12.48"

Järven erityispiirteet

20180617 170842 (1).JPG


Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.


Kovesjärven hiekkarantoja.JPG


Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan.

Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.

Nykytila ja suojelu

Kovesjärven tilan seuranta


Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta.

Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.

Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa.

Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna.


Käynnissä olevat hankkeet


Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.

Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.


Kuormitus


Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla.

Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18)

"Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta. Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty."

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG


Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä.

2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328

Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon. Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, paikallisesti eritynyttä taimenkantaa.

Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta.

Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg

Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään. Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/