Kuusijärvi (35.362.1.001)

Hoppa till: navigering, sök

Kuusijärvi är en ganska stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Kuusijärvi
Sjönummer: 35.362.1.001
Avrinningsområde: Kuusijärven - Haukkajoen alue (35.362)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 146,52 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 19,21 km
Höjd över havet: 124,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Suutari och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 57' 10.44", 23° 45' 39.24"

Järven erityispiirteet

Kuusijärvi sijaitsee noin 5 km Ylöjärven kaupungin Kurun keskustasta pohjoiseen. Kuusijärvi on muodoiltaan kapea mutta pitkä, ja veden vaihtuvuus on laajan valuma-alueen vuoksi nopeaa. Lahtialueilla veden vaihtuvuus lienee hitaampaa. Laskennallinen keskiviipymä on noin 3 kuukautta. Kuusijärven vedet laskevat Alaisenjärven ja Mäkelänjärven kautta Vankaveden Kurunlahteen. Valuma-alue koostuu suosta ja karusta metsämaastosta. Peruskartan mukaan valuma-alueella on vain vähän peltoa ja haja-asutusta, joten järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen.

Maksimisyvyys: 18 m

Pohja: muta / savi

Veden keskiviipymä: 89 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Kuusijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1977, 1978 ja 2003.

Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden vuoksi Kuusijärven vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vaihdellut vahvasta voimakkaaseen. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, joten valuma-alueelta tulevat vedet säätelevät Kuusijärven happamuustasoa. 1970-luvulla Kuusijärveä voitiin pitää happamoituneena, sillä veden pH laski jopa alle 5. Uusimpien tulosten valossa happamuus on vähentynyt. Talvella 2003 veden pH oli pintavedessä vain lievästi hapanta, mutta syvemmissä vesikerroksissa vesi oli edelleen hapanta. Rapujen kannalta kriittisenä tasona pidetty pH 6 alittui koko vesipatsaassa.

Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tutkittuina ajankohtina melko voimakkaasti, eikä selvää muutossuuntaa ole todettavissa. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Sisäisen kuormituksen vuoksi pohjan lähellä todettiin talvella 2003 voimakkaasti kohonnut fosforipitoisuus. Pintaveteen nähden fosforipitoisuus oli pohjan lähellä yli 10-kertainen. Myös typpi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pelkistävien olosuhteiden vuoksi. Happitilanne on ollut talvisin tyydyttävä. Hapen kulumista voimistaa runsashumuksisuus ja luonnontasoa suurempi rehevyystaso. Loppukesällä 1977 happitilanne säilyi hyvänä. Kesäkerrosteisuuden lopulla happitilanne vaihtelee todennäköisesti hyvästä tyydyttävään.

Kuusijärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus ja luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Järven suurehko koko mahdollistaa monipuolisesti erilaiset virkistyskäyttömahdollisuudet vedenlaadussa todetuista puutteista huolimatta.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Tavatut kalat: hauki, särki, ahven

Tavatut linnut: joutsenpariskunta, lokkeja, sorsalintuja, nokikana

Muut: vesimittareita, sudenkorentoja, sammakoita

Kasvit: Lumme, rentukka, kaislikko

Pohja mutainen, kalaa tulee lähinnä mato-ongella, järvellä jonkin verran verkkokalastusta, katiskoja ja virvelöintiä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla useita kesämökkejä, järven käyttö melko vähäistä. Kanoottireitti menee järven läpi, järven rannalla myös yksi levähdyspaikka.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla