Lehijärvi (35.237.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








45 938 800 m³
0,0459 km³
45 938 800 000 l

Lehijärvi är en stor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Lehijärvi
Sjönummer: 35.237.1.001
Avrinningsområde: Leteenojan valuma-alue (35.237)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 703,96 ha
Djup: 18,08 m
Medeldjup: 6,53 m
Volym: 45 938 800 m³0,0459 km³
45 938 800 000 l

Strandlinje: 13,51 km
Höjd över havet: 80,8 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer
Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Muikku och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 2' 34.44", 24° 18' 47.16"

Järven erityispiirteet

Lehijärvi on tyypiltään harjunlievejärvi ja on luontaisesti ravinteikas järvi. Järven valuma-alueen koko on noin 54,2 neliökilometriä. Lehijärvestä laskee Leteenoja Vanajaan. Leteenoja alkaa järven luoteiskulmasta alittaen Ihalemmentien ja Valtatie 3:n laskien Vanajaveteen etelän suunnasta Heinunlahdessa.

Nykytila ja suojelu

Järven vesi on luokiteltu tyydyttäväksi ja se on kirkasta sekä rehevää luonnostaan. Järvellä toimii Lehijäven Suojeluyhdistys ry, joka aloitti toimintasa vuonna 1973. Suojelutoiminnan ansiosta järven tila on parantunut.

Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla. Järven alasta 100 % on suojeltua. Alue on arvokasta lintuvesialuetta. Erityinen alue on luoteiskulmassa sijaitseva Ihalemmenlahti, joka on luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Alueen linnustoarvoa heikentävät toimet, kuten ruoppaus ja vedenpinnan lasku on kielletty. Kalastus ja metsästys on sallittu, kunhan rajoituksia tai kieltoja ei rikota.

Hämeen maakuntakaavassa alueella on SL ja Mt merkinnät eli alue on merkitty luonnonsuojelu- ja maatalousalueeksi. Lait eivät kuitenkaan rajoita puolustusvoimien toimintaa alueella. Paikallinen varuskunta Panssariprikaati käyttää järveä vesistöharjoitusalueenaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven lähellä sijaitsee arvokas Sattulan saniaislehto. Lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

Linnut

Luoteiskulmassa sijaitseva Ihalemmenlahti on merkittävä vesilintualue ja onkin luokiteltu Natura-2000 erityissuojelualueeksi. Lahti kuuluu yhdessä Myllynojan suun kanssa vesilintujen muuttojen levähdysalueisiin.

Lintudirektiivin I-liitteen mukaiset yhteisön tärkeänä pitämät lintulajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura-2000):

Kalatiira Kurki Laulujoutsen Liro Mustakurkku-uikku Vesipääsky

Muita pesiviä ja havaittuja lintulajeja:

Alli Haapana Heinäsorsa Härkälintu Isokoskelo Kaakkuri Kalalokki Kalasääksi Kuikka Kyhmyjoutsen Lapasotka Merimetso Nokikana Naurulokki Pensassirkkalintu Pikkulokki Pikkutikka Punasotka Rastaskerttunen (VU) Ruokokerttunen Ruskosuohaukka Rytikerttunen Silkkiuikku Sinisorsa Sinisuohaukka Tavi Telkkä Tukkasotka (VU) Uivelo Viitasirkkalintu

Kalat

Järvellä on lievästi rehevöityneen vesistön kalalajeja. Järvi on särkikalavoittoinen, mutta viime vuosina ahvenkanta on vahvistunut. Järvellä on merkittävää virskalastusta ja hoitokalastusta on tehty toisinaan.

Luontodirektiivin II-liitteen mukaiset yhteisön tärkeänä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura-2000:

Kivisimppu

Muita kalalajeja:

Ahven Ankerias Hauki Karppi Kiiski Kuha Lahna Muikku Pasuri Salakka Särki

Vesikasvit

Järvellä esiintyy monimuotoinen vesikasvilajisto järven ominaisuuksien ansiosta. Järven rannoilta löytyy kaislikoita, korteikkoja, ruovikoita sekä moninpaikoin saravyöhyke. Rehevöitymisen seurauksena järvi on saanut uusia vesikasvilajeja ja monet lajit ovat hyötyneet rehevöitymisestä. Järvelle ovat ominaisia monet harvinaiset murtovesien uposkasvit.

Hentosätkin Hentovita Isosorsimo Kapeaosmankäämi Karvalehti Merihaura Pikkulimasko Pohjalumme Sahalehti Silonäkinparta Ulpukka Uposvesitähti Vankkasara (NT) Varstasara Vaskivita Vesirutto Vesitatar Välkevita


NT = Silmälläpidettävä VU = Uhanalainen + vaarantunut

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lehijärven ympärillä sijaitsevat Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan maalaiskylät. Ihalempi sijaitsee järven pohjoispuolella, Leiniälä ja Pelkola länsipuolella, Sattula eteläpuolella ja Nihattula kauempana kaakossa Armijärven ympärillä. Järven itäpuolella kulkee Hattulantie 3051, Pohjoispuolella Valtatie 3 ja eteläpuolella Kalvolantie 130. Järvellä on kuusi uimarantaa tai -paikkaa sekä runsaasti loma- ja haja-asutusta. Lisäksi järven eteläpuolella sijaitsee Hattula Golf.

Tarut ja tositarinat

Museovirasto on luokitellut järven ympäryskylät Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Pysyvää asutusta järven ympärillä on ollut tiettävästi jo rautakaudella (500 eaa. - 1300 jaa.). Vanhojen kylätonttien muoto periytyy keskiajalta. Alueella tiedetään olevan vanhoja kalmistoja ja muita muinaisjäännöksiä. Esimerkiksi Ihalemmen ja Leiniälän kylien alueelta löytyy kahdeksan muinaista uhrikiveä.

Vuonna 1405 perustettiin Lehijärven kappeliseurakunta, jonka kirkko sijaitsi Ihalemmen kylässä. Kirkon tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tiedetä, mutta sen on arveltu sijainneen Torttolanmäellä.

Aiheesta muualla

  • Lehijärvi (ymparisto.fi)
  • [1] (Lehijärven Suojeluyhdistys ry)
  • [2] (Wikipedia.fi)
  • [3] (Hämewiki)