Mankilanjärvi (57.024.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








1 114 290 m³
0,00111 km³
1 114 290 000 l

Mankilanjärvi är en ganska stor insjö i Siikajoki (57) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Norra Österbottens landskap. Den hör till ELY-centralen i Norra Österbottens verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Mankilanjärvi
Sjönummer: 57.024.1.001
Avrinningsområde: Kärsämänjoen alaosan alue (57.024)
Huvudavrinningsområde: Siikajoki (57)

Basuppgifter

Yta: 260,45 ha
Djup: 1,04 m
Medeldjup: 0,44 m
Volym: 1 114 290 m³0,00111 km³
1 114 290 000 l

Strandlinje: 17,19 km
Höjd över havet: 48,9 m

Administrativa områden

Kommun: Siikalatva
Landskap: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-central: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

8 lokakuu 2014
0,8 m (Siktdjupet)
Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta

8 lokakuu 2014
4,1 °C
Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta

1 lokakuu 2014
0,8 m (Siktdjupet)
Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Jokirapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

64° 35' 60", 25° 34' 21.36"

Vedenkorkeus ja virtaama

Mankilanjärven pinta-ala on noin 260 h. Pintavesityypiltään Mankilanjärvi kuuluu lyhytviipymäisiin (Lv) ja mataliin runsashumuksisiin järviin. Koska Mankilanjärvi sijaitsee vesireittien alaosissa, sen veden vaihtuvuus on suuri. Suuri virtaama taas tekee järveen joen omaisia piirteitä esimerkiksi eliöstön suhteen.

Nykytila ja suojelu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan Mankilanjärvessä ei ole vuonna 2008 havaittu merkkejä rehevöitymisestä tai happamoitumisesta. Myöskään merkkejä haitallisista määristä ravinteita ei ole vesistöstä löytynyt. Järven tilaa ei ole muokattu huomattavasti, pieniä ongelmia voi tosin syntyä joenniskassa olevasta pohjapadosta, joka saattaa haitata vesieliöiden liikkumista alivirtaaman aikaan. Pääravinnepitoisuuksien perusteella Mankilanjärvi luokitellaan eutrofiseksi eli reheväksi. Sen valuma-alueella sijaitsee peltoja ja metsää, ja järven ympäristö on suurimmaksi osaksi ojitettu.

Merkittävimmät kunnostustoimenpiteet järven vedenlaadun ja virkistyskäytön parantamiseksi on tehty 80-luvulla, jolloin on muun muassa korotettu järven vedenkorkeutta, perkattu ojia, niitetty vesi- ja rantakasvillisuutta, sekä rakennettu tulvapenkereet. Vuonna 2009 on myös tehty kunnostussuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen toimesta. Mankilanjärvelle on tehty toimenpidesuunnitelma vuosille 2010 – 2015. Tämä suunnitelma on osa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaa, ja se sisältää muun muassa lannan hyötykäytön parantamista, säätösalaojituksen parempaa suunnittelua happamille sulfaattimaille, sekä kosteikkojen toteuttamista alueella.

Vedenlaadun tarkkailu

Mankilanjärven vedenlaatua on tarkkailtu satunnaisesti vuosina 1972 – 2008. Vuosina 2013 – 2014 järvellä toimii Hydro-Pohjanmaa –hankkeen jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausjärjestelmä. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Mankilanjärvelle sijoitetun vedenlaadun mittausjärjestelmän tarkoituksena on tarkkailla jatkuvatoimisesti vedenlaatua. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle uusia toimintamalleja vesiensuojelun parantamiseksi ja erityisesti maatalouden ravinteiden käytön tehostamiseksi.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat ottivat vesinäytteet 12.9.2013 ja 26.9.2013 kolmesta eri havainnointipaikasta, ja näytteet analysoitiin OAMK:n laboratorioissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sertifioitu näytteenottaja otti virallisen vesinäytteen 4.9.2013, joka analysoitiin SYKE:n laboratoriossa Oulussa. Näytteestä analysoitiin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi sekä kokonaistyppi. Lisäksi OAMK:n näytteistä tehtiin bakteerimääritykset. Vuonna 2014 vedenlaadun tarkkailua jatketaan automaattisen mittausjärjestelmän ja vesinäytteiden analysoinnin avulla.

SYKEn syyskuun 2013 analyysitulosten mukaan järven pH on noin 6,4 ja sähkönjohtavuus noin 3,2 mS/m. Suomessa pintavesien pH on yleisesti noin 6 -8. Sähkönjohtavuus taas kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää, eikä sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä veden terveydellisistä vaikutuksista. (Opetushallitus 2014, haettu 5.6.2014.) Järven typpipitoisuudet ovat hyvin alhaisia. Kiintoaine kuvaa vedessä olevan hiukkasmaisen aineksen määrää. Puhtaassa, kirkkaassa vedessä kiintoainetta on alle 1 mg/l, kun taas Mankilanjärvessä kiintoaineksen määrä on noin 20 mg/l. Tämä taas vaikuttaa sameuteen ja näkösyvyyteen.

Kesän 2014 aikana Mankilanjärvestä on otettu vesinäytteitä Hydro-Pohjanmaa -hankkeen harjoittelijoiden toimesta kerran viikossa. Lisäksi järvellä vierailee kesä-, heinä- ja elokuussa ELY-keskuksen sertifioitu näytteenottaja.

Kasvillisuus ja ympäristöhavainnot

Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijat tekivät kasvillisuuskartoituksen järven länsirannalla, mittausaseman lähellä syksyllä 2013. Mankilanjärven rannassa on kapea suursaravyöhyke. Rannalla on paljon lehtipuita, mikä lisää järven pohjaan kertyvän sedimentin määrää. Rannoilla kasvaa pääosin koivua ja nuorta kuusta, sekä vadelmaa ja yleisimpiä rikkakasveja. Rannoilla kasvaa muun muassa myrkkykeiso, vesisara, pullosara, luhtasara, ranta-alpi, kurjenjalka, rauduskoivu, tuomi, kiiltopaju, vesihierakka, pihlaja, virmajuuri ja rantatädyke. Myös muutama yksilö ruskoärviää, joka viihtyy puhtaissa vesissä, tavattiin rantavedestä.

Järvenselällä on huomattavia määriä järvikaisla-kasvustoja. Järvikaisla on levittäytynyt koko järven alueelle runsaina paikoittaisina kasvustoina, mikä kertoo järven mataluudesta. Järvellä esiintyy myös suuria kasvustoja uistinvitaa, ulpukkaa, järvikortetta ja palpakoita.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Asutus keskittyy alueella Siikajoen varteen. Mankilanjärvi onkin lähinnä virkistyskäytössä, ja rannoilla on paljon kesäasuntoja.

Lähteet

Karhunen, K. & Laurinen O. 2014. Mankilanjärvi – selvitys järven tilasta syksyllä 2013. Luonnos 7.3.2014.

Opetushallitus 2014. Ympäristöanalyysit. Haettu 5.6.2014, http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/laboratorio/ymparistoanalyysit.html.