Naarajärvi (14.935.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








13 616 800 m³
0,0136 km³
13 616 800 000 l

Naarajärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Naarajärvi
Sjönummer: 14.935.1.001
Avrinningsområde: Naarajärven valuma-alue (14.935)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 448,99 ha
Djup: 9,83 m
Medeldjup: 3,03 m
Volym: 13 616 800 m³0,0136 km³
13 616 800 000 l

Strandlinje: 28,87 km
Höjd över havet: 110,8 m

Administrativa områden

Kommun: Pieksämäki
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 15' 40.32", 27° 4' 1.92"

Järven erityispiirteet

Naarajärvi sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella ja kuuluu Naarajärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 441 ha ja kokonaissyvyys on 7,5 metriä. Tutkimusalueena on ollut 8 m:n syvänne, mikä sijaitsee vesialueella Kanisaaresta ja Kulisaaresta lounaaseen.

Naarajärven pohjoisilla rannoilla on rakennettua ympäristöä järven puoliväliin saakka. Muutamat kookkaat saaret, pienet lintuluodot ja kaksi isoa niemeä rikkovat eteläisen rantaviivan maisemallisesti mielenkiintoiseksi sokkeloksi. Maatiloja on Peltoniemessä, Kivisalmessa ja Telataipaleessa. Rantametsissä ei ole juuri ojitusta. Purojen vedet ovat metsäojitusten vuoksi humuspitoisia. Tiestö on ranta-alueilla kattava. Tärkeimmät luontokohteet ovat pieniä luotoja ja saaria sekä niemenkärkiä kivikkorantoineen.

Naarajärvi on pintakerroksiltaan talviaikaan kirkasvetistä ja veden väri on ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkien hyvä/ tyydyttävä välille. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Naarajärvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja useasta eri kohteesta. Naarajärven 055 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 30.9.2010 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli erinomainen ja hyvä. Kokonaisfosfori ja väriluku olivat hyvät. Happamuus eli pH oli 6,95. Myös näytteenottopisteessä 327 on otettu laajoja vedenlaatu näytteitä.

Luontokohteet ja lajistoa

Naarajärven ympäristön lajistoa: mesiangervo, metsäorvokki, kurjenjalka, järvikorte, järviruoko, järvikaisla, metsämaitikka, oravanmarja, lillukka, nuokkuhelmikkä, kaarlenvaltikka, mesiangervo, riidenlieko, kurjenjalka, sara (pullosara), metsäkastikka, suokorte, variksenmarja, metsäimarre, korpi-imarre, vanamo, kallioimarre, rantakukka, suokukka, ojakellukka, rönsyleinikki, metsäkorte, rentukka, ahomansikka, suomuurain, suoputki, lehtovirmajuuri ja karhunputki.

Varvikkoisella MT ja OMT-tyypin alueella on sananjalka, heiniä, saniaisia, mustikka ja puolukka. MT-tyypin metsän lajit: kanerva, käenkaali, metsälauha, metsätähti, metsäalvejuuri, hiirenporras, korpikastikka, isotalvikki, nuokkutalvikki ja pikkutalvikki.

Kalliojyrkänteellä kasvaa runsas kallionaluslajisto: sammaleita, lehtipuustoa ja kookkaita kuusia. Kalliossa kasvavat mm. palleroporon-, hirven- ja harmaaporonjäkälät, kalliopalmikko-, metsälehvä- ja seinäsammaleet.

Puulajeja: mänty, pajuja, pensaita, haapoja, kuusi, koivu, pihlaja, kataja, tuomi, lehtokuusama, harmaa- ja tervaleppä.

Naarajärven lintulajeja ovat: rantasipi, kalatiira, harmaalokki, laulujoutsen, nokikana, käpytikka ja kuukkeli.

Saaret ja nähtävyydet

Metsäisen Metosniemen eteläpuolella on useita ympäristöltään ja maisemiltaan näyttäviä saaria: Koppelisaari, Selkäsaari, Kanisaari, Rantosaari (pohj.), Viinikansaari ja Kulisaari. Syvänkaivannon kapeikossa on maisemallisesti hienoja näkymiä. Yhteys Iso-Syvään on maisemaltaan hieno. Rannoilta näkyy koilliseen ja Pieni-Syvän alueelle sekä Pekanniemeen. Alue on myös vastarannalta Murtoniemestä katsottuna näyttävä.

Syvänjärvenkankaan pohjoisosassa on puuton suo. Kankaan reunassa on kivirykelmiä ja suppia. Kohde on ilmeisesti metsälain mukainen puuton suo. Sillä on myös geologista arvoa kivikkoisuuden vuoksi.

Itälahden alueella on kaksi puroa. Alue on sekametsää ja sillä on havaittu liito-oravan jätöksiä. Itälahden perukassa on metsäistä ympäristöä lähteikön ja puron ympärillä. Alueella on tehty aikoinaan ojituksia. Myllypuron varrella on vanhan myllyn jäänteet. Kohteena alue on mahdollisesti metsälain tarkoittama puro. Alueen poikki kulkee leveä polku rannan suuntaisesti. Puron edustalla Itälahdessa on nimetön saari.

Murtosopen ympäristön metsät ovat näyttäviä. Rantosaaren (etel.) eteläosa on säilyttämisen arvoinen luhtaisine rantavyöhykkeineen. Suoniemi on matalaa ja sillä on linnustollista merkitystä.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla