Niinijärvi (19.002.1.001)

Hoppa till: navigering, sök








516 620 m³
5,1662e-4 km³
516 620 000 l





Niinijärvi är en medelstor insjö i Mustijoki (19) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Nylands landskap. Den hör till ELY-centralen i Nylands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Niinijärvi
Sjönummer: 19.002.1.001
Avrinningsområde: Mustijoen keskiosan alue (19.002)
Huvudavrinningsområde: Mustijoki (19)

Basuppgifter

Yta: 27,93 ha
Djup: 3,04 m
Medeldjup: 1,85 m
Volym: 516 620 m³5,1662e-4 km³
516 620 000 l

Strandlinje: 2,55 km
Höjd över havet: 20,1 m

Administrativa områden

Kommun: Pornainen
Landskap: Uudenmaan maakunta
ELY-central: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Karppi, Toutain och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

60° 24' 48.6", 25° 23' 12.12"

Järven erityispiirteet

Niinijärvi sijaitsee Pornaisissa Laukkosken kylässä Itä-Uudellamaalla. Vesi on savista mutta puhdasta. Niinijärven järvitoimikunta perustettiin huolehtimaan järvestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Rannoilla on vakituista asutusta ja kesämökkejä. Talkoilla on niitetty järven päistä runsasta ruovikkoa joka kesä ja järjestetty roskakalan nuottausta neljä kertaa.

Nykytila ja suojelu

Uudenmaan ympäristökeskuksen tuella on tehty selvitys järven tilasta vunna 2004, koska järvi oli kärsinyt rehevöitymisestä.

Niinijärven ranta-asukkaat haluavat suojella haavoittuvaa pientä järveä. Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta, johon useimmat ranta-asukkaat liittyivät, järjesti käyttöveden vesijohtojen lisäksi samalla myös järjestelmällisen viemäröinnin. Järveen ei pitäisi mennä likavesiä. Mattojen pesu ja moottoriveneillä ajo on järvellä kielletty. 2000-luvun alussa järvi jäätyi jo lokakuussa ja matala vesi aiheutti happikadon. Kalat kuolivat, myös monnit, joita oli monien ranta-asukkaiden mielestä aivan liikaa. Kalastuskunnan tuella istutettiin kahteen kertaan uudet kalat.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven molemmissa päädyissä on tiheästi kasvavaa järviruokoa. Ulpukka on lummekasveista hallitseva laji. Rannoilta löytyy mm. ranta-alpia ja rentukkaa. Vesilinnut pesivät keväällä, usein myös joutsenet laskeutuvat lepäämään matkallaan. Tavallisimpia ovat sorsat, sotkat ja silkkiuikut.

Järvi on melko kalaisa. Kuhaa ja haukea, mutta paljon myös särkeä ja ruutanaa. Ahven on uusi tulokas istutusten jälkeen. Järveen vuosikymmeniä sitten tuotu piikkimonni on nuottakalastuksessa hävinnyt. Rannan ryteikössä asustaa myös saukko.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Asutus sijoittuuu järven itä- ja länsirannoille. Vakituisten asukkaiden taloja on puolen tusinaa, vapaa-ajan asuntoja kymmeniä.

Vesi on ollut toistaiseksi uintikelposita, joskus loppukesällä on ilmaantunut levää. Järvessä kalastetaan jonkin verran verkoilla ja vedetään uistinta. Käytössä ovat soutuveneet. Jos joku uusi rannan asukas ruoppaa omaa rantaansa, irtoaa pohjasta maatunut kerros liikkeelle ja saattaa ajautua toisten rannoille. Vesi on silloin uintikelvotonta. Valuma-alueelta valuu ravinteita ja maa-ainesta jonkin verran veteen.

Tarut ja tositarinat

"Vieras mies oli astunut vanhuuttaan kallistuvaa siltaa pitkin kapean joen poikki. Sinertävä jääpinta mutkitteli rantatöyräiden välissä poikki tienoon ja sen molemmin puolin ylenivät loivasti peltoaukeat piikkilanka-aitojen jakamina..."

Mika Waltarin romaanissa ´Vieraas mies tuli taloon` päähenkilö astelee Mustijoen sillan yli. Teoksessa on synkkä lampi, Mustalampi jolla on varsin dramaattinen merkitys, mutta se ei ole yhteydessä Niinijärveen. Mustijoki luikertelee peltomaisemassa edelleen ja Mika Waltarin muisto elää rannoilla. Hän kirjoitti useita teoksiaan Laukkosken kesäasunnollaan.

Aiheesta muualla