Nuoramoisjärvi (14.811.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








53 395 500 m³
0,0534 km³
53 395 500 000 l

Nuoramoisjärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Nuoramoisjärvi
Sjönummer: 14.811.1.002
Avrinningsområde: Nuoramoisjärven alue (14.811)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 1 341,01 ha
Djup: 18,9 m
Medeldjup: 3,98 m
Volym: 53 395 500 m³0,0534 km³
53 395 500 000 l

Strandlinje: 41,44 km
Höjd över havet: 82,4 m

Administrativa områden

Kommun: Sysmä (kunta)
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Karppi och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 25' 52.32", 25° 47' 45.6"

Järven erityispiirteet

Sysmän reitin alin järvi ennen Päijännettä on Nuoramoisjärvi. Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa matkaansa Nuoramoisjärven läpi Päijänteen Majutveden eteläpäähän. Järvi sijaitsee Sysmän kunnassa.

Nykytila ja suojelu

Sysmässä sijaitsevan Nuoramoisjärven 060 Lahdenpohjanlahdelta on otettu vesinäytteitä 18.8.2009. Vesianalyysitulosten perusteella Lahdenpohjanlahti oli tuotantotyypiltään rehevä. Alueen dystrofialuokitus (humus) osoitti lähinnä mesohumoosista vedenlaatua, vaikka näkösyvyys olikin vain noin yhden metrin. Kokonaissyvyys mittauspisteessä oli 7 metriä. Lahdella ei ollut havaittavissa kovin voimakasta lämpötilakerrostuneisuutta, vaan vesi oli melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Hapen kyllästysaste oli tyydyttävä ja välttävä sekä kokonaisfosfori oli tyydyttävä.

Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahti kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkien hyvä ja tyydyttävä välille. Lahdenpohjanlahden sondikartoituksen perusteella levämäärien alueellinen vaihtelu oli melko vähäistä. Pintaveden klorofylli a-pitoisuudet ilmensivät koko lahdella vedenlaadultaan hyvää (4-10 µg/l) pintavettä. Suurimmat pitoisuudet sijoittuivat lahden keskiosiin, ja lähempänä lahden suuta pitoisuudet olivat yleisesti ottaen pienempiä.

Nuoramoisjärven surviaissääskilajisto ilmensi lievästi rehevää pohjanlaatua. Piilevälajisto ilmensi niin ikään lievästi rehevää ja hyvää vedenlaatua. Ekologinen jakauma osoitti, että lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrotrofia) vedenlaatua ilmentävät piilevälajit.

Nuoramoisjärven 017 (Syväsilmä) viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 8.10.2012 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Mittauspisteen kokonaissyvyys oli 18,5 metriä ja näkösyvyys oli hyvä. Väriluku ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset. Kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat hyvät.

Luonto ja lajistoa

Aluetta halkovat vaihtelevankokoiset harjujaksot, jotka ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen. Merkittävin harjujakso on Nuoramoisjärven kaakon puolella kulkeva Asikkala-Hartola-Joutsa pitkittäisharjujakso, joka kulkee Tepoonjärvi-Uurajärvi-Valasjärvi-Jääsjärvi suuntaan. Harjujen maa-aines on soraa ja hiekkaa, jotka ovat syntyneet jäätikköjokikerrostumina. Pääasiassa rantakerrostumina syntyneitä sora- ja hiekkaesiintymiä on harjujaksojen liepeillä, etenkin Nuoramoisen ympäristössä.

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä planktonsiikaa.

Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.

Aiheesta muualla