Oksjärvi (14.165.1.002)

Hoppa till: navigering, sök








14 231 100 m³
0,0142 km³
14 231 100 000 l

Oksjärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Päijänne Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Oksjärvi
Sjönummer: 14.165.1.002
Avrinningsområde: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 249,96 ha
Djup: 14,06 m
Medeldjup: 5,69 m
Volym: 14 231 100 m³0,0142 km³
14 231 100 000 l

Strandlinje: 11,31 km
Höjd över havet: 88,5 m

Administrativa områden

Kommun: Lahti
Landskap: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-central: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 3' 22.68", 25° 54' 22.68"

Järven erityispiirteet

Oksjärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan kunnassa noin 11km Nastolan taajamasta pohjoiseen. Järvellä on pinta-alaa 2,54km² ja sen valuma-alue on kooltaan 22,44km². Suurin syvyys on 14m. Oksjärvestä laskee kaksi jokea, Luhtaanjoki ja Mustjoki, Salajärveen. Järvestä laskee myös Oksjoki, joka päättyy Seestaanjokeen. Seestaanjoki puolestaan on yhteydessä Kivijärven kaakkoisosaan.

Nykytila ja suojelu

Oksjärvi on mittaustulosten perusteella arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Se luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan hyväksi. Näkösyvyys on heikentynyt vuoden 1984 tuloksesta 3,1m vuoden 2004 tulokseen 1,55m. Näkösyvyys on kuitenkin hyvällä tasolla verrattuna yleiseen tasoon Suomen järvissä.

Oksjärvessä veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut alusveden osalta 10-35µg/l välillä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina -85, -89 ja -01. Päällysveden fosforin määrä ei vaihdellut suuresti mittausaikana (1980-2004) lukuunottamatta vuoden 1996 tulosta 34µg/l. Kokonaistypen pitoisuus ei vaihdellut niin paljon kuin kokonaisfosforin. Keskimääräinen pitoisuus alusvedessä oli 700-950µg/l, kun suurin yksittäinen heitto tapahtui vuonna 1986, jolloin pitoisuus oli 400µg/l. Päällysveden kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat 400-700µg/l välillä. Kokonaisfosforin osalta arvot ovat lievästi rehevöityneen vesistön tasolla, kun taas kokonaistypen osalta arvot vastaavat ajoittain ylirehevää vesistöä. 2000-luvulle tultaessa molempien pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet hieman.

Järven happitilanne on tulosten perusteella heikentynyt vuosien saatossa. Hapen kyllästysaste oli vielä kesällä vuonna 1980 melkein 40% ja talvellakin 70%, kun jo vuonna 1987 vastaavat arvot olivat 25% ja 9%. Viimeisimmät tiedot tutkimuksessa (Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005) olivat vuodelta 2004, jolloin kesällä alusveden hapen kyllästysaste oli lähellä 0%, mutta talvella kuitenkin melkein 50%.

Vuonna 1992 Oksjärvellä tehtiin selvitys järveen kohdistuvasta kuormituksesta (Oksjärven kuormitusselvitys 1992, Mikael Henriksson & Tero Myllyvirta, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys). Selvityksen mukaan fosforikuormituksesta 44,8% ja typpikuormituksesta 30,7% tulee peltoviljelystä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa, nieriää ja täplärapua. Oksjärvellä toteutettiin hoitokalastus vuonna 2001. Tuolloin saalista tuli rysällä 450kg.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla