Pakkalanjärvi (35.729.1.007)

Hoppa till: navigering, sök

Pakkalanjärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pakkalanjärvi
Sjönummer: 35.729.1.007
Avrinningsområde: Myllyojan valuma-alue (35.729)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 100 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 6,32 km
Höjd över havet: 91,4 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Karppi, Kuore och Toutain

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 26' 38.76", 24° 24' 28.8"

Järven erityispiirteet

Pakkalanjärvi on pieni ja matala järvi. Sen pinta-ala on vain 1 km² ja syvyys 2,5 m. Pakkalanjärvi laskee Kirkkojärveen, joka edelleen laskee Myllyojaa pitkin Längelmäveteen. Pakkalanjärven valuma-alueesta yli puolet on maatalouden käytössä. Suurin osa alueesta on peltoa, mutta valuma-alueella on myös useampia broilerinkasvattamoita. Lisäksi järven vieressä on runsaasti haja-asutusta ja Pakkalan kyläkeskus. Suurin osa valuma-alueesta on savimaata, jonkin verran hiesua ja hienoa hietaa löytyy järven kaakkoispuolelta. Moreeni ja kalliomaastopainotteiset alueet ovat valuma-alueen reunoilla, missä alue on metsävaltaista. Selvästi suurin vesistökuormitus syntyy sekä typen että fosforin kohdalla maataloudesta.

Nykytila ja suojelu

Mataluutensa vuoksi järvi ei kerrostu kesällä ja näin ollen kevään, kesän ja syksyn aikana vesi pääsee sekoittumaan. Talvella jääpeitteen alla veden happitilanne huononee ja hapen pitoisuus voi laskea lähelle nollaa koko vesipatsaassa.

Järvestä on mitattu klorofylli a:n pitoisuus kolme kertaa 2000-luvun aikana: vuosina 2000, 2001 ja 2010. Pitoisuuksiksi saatiin 120, 12 ja 140 μg/l. Fosforipitoisuus on tutkittu seitsemästä näytteestä ja pitoisuus on vaihdellut välillä 42 - 200 μg/l. Kasvukauden keskiarvo on 122 μg/l. Pakkalanjärvi on tyypitelty matalaksi humusjärveksi (Mh). Saavuttaakseen hyvän ekologisen tilan, kasvukauden fosforipitoisuuden tulisi olla alle 40 μg/l ja klorofyllin pitoisuuden alle 20 μg/l. Tällä hetkellä järven ekologinen tila on huono. Etenkin voimakkaat sinileväkukinnat heikentävät järven virkistyskäyttöä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla