Pannujärvi (35.793.1.002)

Hoppa till: navigering, sök












Pannujärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Egentliga Tavastlands landskap. Den hör till ELY-centralen i Tavastlands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pannujärvi
Sjönummer: 35.793.1.002
Avrinningsområde: Teuronjärvenojan valuma-alue (35.793)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 36,21 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 3,49 km
Höjd över havet:

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Karppi, Suutari och Täplärapu

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Bilder

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 5' 52.44", 24° 47' 42"

Järven erityispiirteet

Pannujärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 2,5km Tuuloksen taajamasta lounaaseen. Järvellä on pinta-alaa 36ha ja syvyyttä enimmillään 12m. Järven valuma-alue on kooltaan 2,04km² ja keskimääräinen veden viipymä on noin 1,2 vuotta. Veden vaihtuminen tapahtuu ilmeisesti pääasiassa pohjaveden kautta. Järvi laskee itään pieneen Kuivalammeen ja sitä kautta Suolijärveen. On tosin arveltu ettei vesi pääse virtaamaan Suolijärveen asti.

Järvi sijaitsee harjumaastossa ja kokonaan pohjavesialueella.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa on tutkittu useita kertoja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Lammin biologisen aseman toimesta. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ovat ottaneet vesistönäytteitä.

Veden hidas vaihtuminen vaikuttaa muun muassa siihen, että happitilanne on alusvesissä heikko. Heikko happitilanne pohjassa lisää sisäistä kuormitusta. Vuoden 2011 mittauksissa huomattiin, että 4m syvyydessä happipitoisuus oli vain 5% ja 6m jälkeen lähellä 0%. Tällöin hapetonta osuutta oli kuuden metrin verran pohjasta katsottuna.

On arveltu, että järvi on ollut aikoinaan karu ja sen vesi kirkasta. Valuma-alueella tehdyt soiden ojitukset ja maanmuokaukset ovat kuormittaneet järveä ja huonontaneet veden laatua voimakkaasti. Vesi on nykyään hyvin ruskean väristä ja lievästi sameaa. Näkösyvyys on vaihdellut 1m ja 1,5m välillä.

Järvi on tyypitelty pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven tila on vaihdellut huomattavasti vallitsevien sääolojen mukaan. Runsaat sateet ovat voineet lisätä järveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Tila heikentyi erityisesti vuonna 2011 tehtyjen maanmuokkaustoimien seurauksena.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vuoden 2011 lopulla suoritettu hoitokalastus osoitti, että jo kolmen metrin syvyydessä kalojen määrä väheni voimakkaasti. Tämä on suorassa yhteydessä veden happimäärän kanssa. Järvellä on koekalastuksessa saatu saaliiksi suurimmaksi osaksi särkikaloja. Runsaimmat lajit olivat särki ja ahven. Järvellä on löydetty ajoittain kuolleita kaloja heikon happitilanteen vuoksi.

Järveen laskevien ojien suilla kasvaa laajat ulpukkakasvustot. Pohjoisosassa on myös laajat kasvustot uistinvitaa ja pullosaraa ulpukan ohella. Järvi voidaan luokitella nuottaruohojärveksi.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven virkistyskäyttöä saattaa haitata ajoittain suuret limaleväkukinnot.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla