Petäjäjärvi (35.572.1.014)

Hoppa till: navigering, sök












Petäjäjärvi är en medelstor insjö i Kokemäenjoki (35) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Birkalands landskap. Den hör till ELY-centralen i Birkalands verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Petäjäjärvi
Sjönummer: 35.572.1.014
Avrinningsområde: Vahojärven - Aurejoen alue (35.572)
Huvudavrinningsområde: Kokemäenjoki (35)

Basuppgifter

Yta: 60,33 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 4,91 km
Höjd över havet: 151,5 m

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 58' 14.88", 23° 18' 59.04"

Järven erityispiirteet

Petäjäjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Kurun pohjoisosassa. Osa Petäjäjärvestä sijaitsee Parkanon kunnan puolella. Valuma-alue on järven pinta-alaan nähden erittäin laaja, ja veden vaihtuvuus onkin siksi erittäin nopeaa. Keskiviipymä on vain noin 2 viikkoa. Ison-Tervajärven ja Vähä-Mustajärven vesistöalueet laskevat Aurejärven pohjoisosaan, josta vedet laskevat Petäjäjärven kautta kohti Kyrösjärveä. Valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Peltoa valuma-alueella on suhteellisen vähän. Aureskosken jalostetehdas sijaitsee Aurejärven luusuan kohdalla Aurejärvestä Petäjäjärveen laskevan reitin länsirannalla.

Maksimisyvyys: 14 m

Veden keskiviipymä: 17 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Petäjäjärven vedenlaatua tutkitaan kesäisin säännöllisesti UPM-Kymmene Wood Oy:n Aureskosken jalostetehtaan velvoitetarkkailun puitteissa. Lisäksi vedenlaatua on tutkittu erillisellä näytteenotolla talvina 2010 ja 2012.

Valuma-aluetekijöiden vuoksi Petäjäjärven vesi on peruslaadultaan ruskeasävytteistä ja melko runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Humuksen runsauden vuoksi vesi on hapahkoa ja ruskeaa, mutta kuitenkin melko selkeää. Veden sähkönjohtavuus on alhainen.

Rehevyystaso on ollut viime vuosina fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Petäjäjärvessä ei ole havaittavissa rehevöitymistä pitkällä aikavälillä. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet lievästi rehevien vesien luokassa koko tarkkailun ajan. Levän määrä on vaihdellut klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien ja rehevien vesien luokissa. Petäjäjärvellä on todettu kesällä 2003 limalevää.

Petäjäjärvessä todetaan ajoittain happitalouden häiriöitä lievästi kohonneen rehevyystason ja runsaan humuksen määrän vuoksi. Alusveden happitilanne määräytyy hyvin pitkälle kerrosteisuuden voimakkuuden ja muodostumisajankohdan mukaan. Heikoimmillaan koko alusvesi on muodostunut hapettomaksi, jolloin happitilanne on kokonaisuutena ollut vain välttävää tasoa. Parhaimmillaan happitilanne on säilynyt kesällä hyvänä. Talvella 2010 ja 2012 happitilanteesta ei ollut käytettävissä tutkimustuloksia syvänteen kohdalta.

Vuonna 2012 talvella otetun pintavesinäytteen perusteella Petäjäjärven vesi luokitellaan hyvin happamaksi ja erittäin ruskeavetiseksi, täten myös kemiallinen hapenkulutus oli voimakasta. Talvinen kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karuhkoa vettä. Hapan vesi muuttaa vesieliöyhteisön rakennetta niin, että happamuutta huonosti tai kohtalaisesti sietävät lajit ovat todennäköisesti hävinneet Petäjäjärvestä.

Petäjäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Vedenlaatua heikentävät erityisesti vahva humusleima, vuodesta 2010 pudonnut pH sekä ajoittaisien happitalouden häiriöiden seurauksena kohoava rehevyystaso

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla