Pitkälampi (14.922.1.033)

Hoppa till: navigering, sök












Pitkälampi är en medelstor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pitkälampi
Sjönummer: 14.922.1.033
Avrinningsområde: Liekuneen - Ryökäsveden alue (14.922)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 49,42 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 5,23 km
Höjd över havet:

Administrativa områden

Kommun: Hirvensalmi
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Hauki, Jokirapu, Kuore, Muikku och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 36' 41.76", 26° 55' 17.4"

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalasto: Särki, Ahven , Made, Hauki, Lahna, Säyne,Siika, Kiiski "Muikku".

Linnut:Kuikka,Telkkä,Heinäsorsa,Kalalokki, Harmaalokki, Tiira ja toisinaan Joutsen, Tukkakoskelo.

Järven kasvistoon kuuluu Järvikaisla, Järvikorte, Lumme, Ulpukka,Ahvenvita ja Järvivita sekä muita järville tyypillisiä vesi kasveja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvenrannalla asuu vakitusesti 3 taloutta sekä lisäksi mökkiläisiä.

Järvellä on sovittu liikuttavan vain soutaen. Kaikenlaisten polttomoottrilla toimivien laitteiden käyttö on on ollut yhteisellä sopimuksella kielletty aina niin kauan kuin olen itse järvellä aikaa viettänyt (1970) lähtien ja sitä ennen. Nykyisten sähköperämottoreiden käyttö on sallittua.

Tarut ja tositarinat

Taru vai Tosi: Järvestä puhutaan saaneen joskus 1950-1960 luvulla n. 11 kg painava Hauki jonka väsytykseen kului niin paljon aikaa , että vanha puuvene meinasi täyttyä vedellä ja kalamies oli seissyt hajareisin veneen kaarienpäällä ettei kengät kastuisi. Toiseksi isoimman on puhuttu painaneen 7,5 kg.

Vielä 1970 luvulla järven rannalla asui 6 taloutta joissa osan toimeentulo oli maatalouden ja maitokarjan varassa. Silloin myös järven kalasto kuului varmasti yhtenä isona osana talouksien ruokatarjontaan. Siihen aikaan Järven vesi oli erittäin kirkasta ja se oli hapan. Rannoilla oli hyvin vähän Järvikaislaa. Uudelleen kaislat ovat alkaneen lisääntymään vasta joskus 1990 luvun puolella ja samalla vesi on alkanut muuttua rusehtavaksi.

Järven syvimmässä kohdassa on mitattu olevan vettä 16,5 m

Aiheesta muualla