Pitkäsjärvi (14.934.1.005)

Hoppa till: navigering, sök








4 083 500 m³
0,00408 km³
4 083 500 000 l

Pitkäsjärvi är en ganska stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Pitkäsjärvi
Sjönummer: 14.934.1.005
Avrinningsområde: Nykälänjoen - Naarajoen alue (14.934)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 210,58 ha
Djup: 9,26 m
Medeldjup: 1,94 m
Volym: 4 083 500 m³0,00408 km³
4 083 500 000 l

Strandlinje: 19,71 km
Höjd över havet: 103,5 m

Administrativa områden

Kommun: Pieksämäki
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser

Det finns inte vattendragprognoser för den här sjön

Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Harjus, Hauki, Jokirapu och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat

Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

62° 11' 17.52", 26° 55' 35.76"

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alueena on Nykälänjoen-Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 207 ha. Vesi on talvisin melko kirkasta pintakerroksessa, mutta pohjanläheinen kerros on yleensä melko sameaa. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja on tyypiltään runsashumuksinen. Happitilanne järvessä on usein kerrostuneisuusjaksojen lopulla huono jo 5 m:n syvyydessä. Tutkimusjaksojen aikana pohjanläheinen vesikerros on kolmasti ollut lähes hapeton.

Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1983-86, 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on useita näytteenottokertoja. Pitkäsjärven 037 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 8.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli erinomainen ja hyvä pintavedessä, mutta 8 metristä saatu tulos oli nolla. Alusvedessä on vakavia happiongelmia. Väriluku pintavedessä oli hyvä ja alusvedessä välttävä. Kokonaisfosfori oli hyvä. Happamuus vaihteli 6,36-6,82 välillä. Rautapitoisuus pohjalla oli 11000 µg/l.

Luontokohteita

Pitkäsjärven eteläosassa on kolme pitkää niemeä, jotka ovat Riihiniemi, Matkusniemi ja Kotaniemi. Niemissä ovat alueen kauneimmat järvenrantametsät ja niemien kärjillä on suuri maisemallinen merkitys. Pitkäsjärven ranta-alueiden metsätyyppi on pääosin MT. Riihilahden suunnassa on tavanomaista talousmetsää. Ylispuusto on mäntyvaltainen. Ympäristö on heinäistä ja varvikkoista. Kulttuurivaikutus on vahva Matkusniemen kohdalla, jossa Pitkäsjoen yli on kapea silta.

Jokien ja purojen rannoilla on selkeitä luontoarvoja mm. Pekansalmen kohdalla. Porsaskosken kulttuurimiljöö on paikallisesti huomionarvoinen. Pienen kosken tuntumassa on vanhaa rakennuskulttuuria. Kapean rännin rantavyöhyke on rakentamisesta huolimatta kasvistollisesti monipuolinen.

Lajistoa

Pitkäsjärven tyypillisiä vesikasveja ovat ulpukka, lumme, järvikorte, järviruoko, ruokohelpi ja ratamosarpio. Muita kasveja ovat: vehka, kurjenjalka, saniaisia, ojasorsimo, suokorte, ruokohelpi, uistinvita, siimapalpakko, jokapaikan-, luhta-, viilto- ja pullosara.

Linnustollisesti merkittäviä alueita ovat saaret sekä kivikkoiset matalat järvien kohdat. Parhaat lintupaikat ovat Humalalahdessa, Pekansalmessa sekä pohjoisrannan metsäisten saarten yhteydessä. Kotalahti on rehevä lahti, joka on merkittävä runsaan vesikasvillisuuden vuoksi ja paikallisesti arvokas linnusto.

Pitkäsjärven lintulajeja: hiirihaukka, pikkulokki, palokärki, naurulokki, punarinta, pikkulepinkäinen, hemppo, kuovi, telkkä, laulujoutsen, sinisorsa ja keltasirkkuja. Puustoa: lehtipuita, männikköä, lehtoista ja varvikkoista ympäristöä. Rannoilla on ruovikkoa kapeana vyöhykkeenä ja sen takana kasvaa koivuja. Kosteissa painanteissa on rehevämpiä kuusikoita ja tervaleppää.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.

Hämtad från "http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitkäsjärvi_(14.934.1.005)&oldid=422890"