Rauhajärvi (14.931.1.002)

Hoppa till: navigering, sök

Rauhajärvi är en stor insjö i Kymijoki (14) huvudavrinningsområde. Sjön är belägen i Södra Savolaxs landskap. Den hör till ELY-centralen i Södra Savolaxs verksamhetsområde.

Insjön

Namn: Rauhajärvi
Sjönummer: 14.931.1.002
Avrinningsområde: Rauhajärven alue (14.931)
Huvudavrinningsområde: Kymijoki (14)

Basuppgifter

Yta: 1 127,03 ha
Djup:
Medeldjup:
Volym:
Strandlinje: 66,87 km
Höjd över havet: 100,1 m

Administrativa områden

Kommun: Mikkeli
Landskap: Etelä-Savon maakunta
ELY-central: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vattenförvaltningsområde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Symbol lukko viranomainen.png

De här uppgifterna kommer från data system som uppehålls av Finlands miljöcentral (SYKE). Om du upptäcker fel i uppgifterna, vänligen skriv om det på användaren SYKEs diskussionssida.

Diskussioner
Senaste observationer

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Vattendragprognoser
Fiskar

Fiskatlas:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu och Säyne (kala)

Nogrannare: Pm kala1 21x21.png

Användarnas observationer:
Användarna har inte lagrat fiskobservationer från denna sjö

Pm leg 17x21.png Användare
Pm leg kokenut 17x21.png Erfaren
Pm leg asiantuntija 17x21.png Sakkunnig
Pm leg viranomainen 17x21.png Myndighet

Pm tapahtuma 17x21.png Evenemang
Pm havaintopaikka 17x21.png Observationsplats
Pm valokuva 17x21.png Fotografi
Pm kohde 17x21.png Annat


Du kan grunda nya platser om du loggar in först.

61° 54' 6.48", 26° 58' 59.52"

Järven erityispiirteet

Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä.

Nykytila

Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuusarvot olivat matalat välillä 4,0-5,84.

Elokuussa 2011 tehdyissä vesistötutkimuksissa Rauhajärven happitilanne todettiin hyväksi. Happikylläisyydeksi mitattiin jopa pohjan lähellä (5 m) 84%. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevöityneeseen vesistöön. Hygieeniselta tasoltaan sekä virkistyskäyttöominaisuuksiltaan Rauhajärvi luokiteltiin melko hyväksi. ELY:n toimesta Rauhajärven tilaa on tutkittu myös 1980-luvulla ja uusimpiin tuloksiin verrattuna veden laadussa ei ole havaittu tapahtuneen merkittävää muutosta. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012)

Tarut ja tositarinat

Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta."

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi - palvelun tuottamaa dataa kohteen havaintoasemalta Vesistöennuste - Rauhajärvi

Lähteet

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012 - Mikkelin kaupungin julkaisuja 2012. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuosina 2010 ja 2011. www-julkaisu, http://www2.mikkeli.fi/en/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkimukset_2010_2011.pdf Ei päivitystietoa. Luettu 30.7.2014.

Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.